Kaupunginhallitus (1.8.2021 - 31.5.2025)
Pöytäkirja 15.11.2021/Pykälä 420

Asianro 632/02.02.00/2021

§ 420

Vuoden 2022 talousarvio ja taloussuunnitelma 2023-2024

 

 

Kaupunginjohtaja Eero Vainio ja talousjohtaja Sanna Häkli 11.11.2021:

 

Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2022

 

Raision kaupunki on muuttuvassa toimintaympäristössä ketterä kaupunkien pikkujättiläinen. Vuonna 2021 kaupungin väestönkasvu on hiponut ennätyksiä. Kaupunkiin on sijoittunut monien eri alojen uusia yrityksiä ja tontteja on myyty ennätysmäärä. Vuosi on ollut vauhdikas myös kaupunkiorganisaatiolle. Kaupungin organisaatiorakenne uudistettiin. Uudistusmallin nimenä oli Moderni kehyskaupunki, joka kuvaa uudella rakenteella tavoiteltua toimintatapaa. Elokuussa aloitti uusi kaupunginvaltuusto. Marraskuussa hyväksyttiin uusi kaupunkistrategia, jonka mukaan Raision missiona on olla Kestävän kasvun rohkea rakentaja. Visiona on, että Raisio on vehreä ja vetovoimainen uuden sukupolven kasvukaupunki. Myös kaupungin johtoryhmä uusiutui suurelta osin. Uudistusten keskellä kaupunkiorganisaatio on ottanut harppauksia niin organisaatiokulttuurin, prosessien kuin työtapojen kehittämisessä.

 

Kaiken toiminnan ylle varjon on heittänyt globaali koronapandemia, joka on Raisiossakin uhannut elämää, terveyttä ja toimeentuloa. Koronapandemia on lisännyt epävarmuutta, vaikeuttanut yhdessä tekemistä, herättänyt pelkoja ja aiheuttanut niin työssä väsymistä kuin kasvaneita kuluja. Globaali ja kansallinen elvytys yhdessä koronarokotusten kanssa on kuitenkin tehnyt vuodesta 2021 taloudellisen kasvun ja elpymisen vuoden. Kaupungin työntekijät ovat venyneet huimasti ja koronarokotusten hieno eteneminen on lieventänyt huolta tulevaisuudesta. Lämmin kiitos kaikille yhteisestä taistelusta koronaa vastaan.

 

Vuosi 2022 on viimeinen vuosi, jolloin Raisiolla on vielä omat sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuonna 2023 kunnilta lähtevien sotepalveluiden irrotus tulee viemään vuonna 2022 merkittävästi aikaa ja vaivaa. Samalla on ensi vuonna aloitettava suunnittelemaan vuonna 2024 kuntien vastuulle valtiolta kokonaan siirtyvien työllisyyspalveluiden toteuttamistapaa. Vuoden 2022 isoimmat ponnistukset liittyvät sotepalveluiden irrottamiseen muusta organisaatiosta, jäljelle jäävän organisaation muotoiluun sekä koronapandemian seuraaviin vaiheisiin sopeutumiseen. Koronan aiheuttamaa hoitovelkaa kurotaan umpeen ja kolmas rokotekerta kaikille vaikuttaa todennäköiseltä. Kehittämisen ja kasvun puolella työskentelyn painopiste on uuden kaupunkistrategian jalkauttamisessa ja missiomme mukaisesti kestävän kasvun rohkeassa rakentamisessa.

 

Sivistystoimessa panostetaan koronan aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivelan kuromiseen. Koulu- ja palveluverkkopäätösten jalkautus alkaa Tiedonpuiston koulun hankesuunnittelun etenemisellä toteutussuunnitteluun sekä läntisen Raision uuden alakoulun ja pohjoisen alueen uuden yhtenäiskoulun tonttikartoituksella. 

 

Kasvun mahdollistamisen saralla keskeisiä asioita ovat myös Kuloistenniitty 1 -kaava-alueen infran rakentamisen ja tontinluovutuksen käynnistys sekä keskustavision jatkotyöstäminen, keskusta-alueen tulevien toiminnallisuuksien suunnittelu ja uudistamistyön toteutuksen ohjelmallistaminen.

 

Organisaation kehittämisessä panostetaan työhyvinvointiin, digitalisaatioon, viestintään sekä konsernijohtamisen ja prosessien kehittämiseen kunnianhimoisella otteella. Hyvinvoiva Raisio -työhyvinvointiseteli otetaan käyttöön henkilöstölle ja lisäksi selvitetään työsuhdepyörien käyttöönotto.

 

Pienempien, mutta merkittävien toimenpiteiden joukossa ovat esimerkiksi sataman kehittäminen perustamalla uimaranta ja karavaanareiden matkaparkki. Muualla Raisiossa muun muassa toteutetaan matalan kynnyksen frisbeegolf-rata Kerttulaan, keskustaa siistitään ja Raisionjoen patojen ennallistamista jatketaan.

 

Raision talous kääntyy vuonna 2022 noin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi pääasiassa valtion toimien ja sotekustannusten nousun seurauksena, mutta vuoden 2023 epävarma ennuste on lähes neljä miljoonaa euroa ylijäämäinen.  Syksyllä 2023 näkymä soteuudistuksen jälkeiseen aikaan alkaa kirkastua ja kaupungin talouden tulevat perustamisolosuhteet tulevat näkyväksi. Tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2024 tulos olisi 0,7 miljoonaa euroa positiivinen, mutta ennuste on poikkeuksellisen sumea. Soten lähdön vaikutuksen arvioidaan olevan tuloksen näkökulmasta Raisiolle lievästi positiivinen, mutta kaupungin soten jälkeinen rahoitusasema yhdistettynä suuriin ja perusteltuihin palveluverkon investointipaineisiin merkitsee kaupungin lainakannan kasvua.

 

Raisio on liki 25 000 asukkaan vahvasti kehittyvä kasvukaupunki 150 000 asukkaan kaupungin palveluilla. Tulevaisuutemme näyttää maailman muutosten keskellä valoisalta.

 

 

Oheismateriaali	34	Talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma 2023-2024
	35	Liitteet 1-3. Sivistys-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveyslautakunnan vakanssiesitykset
	36	Liitteet 4-8. Lautakuntien käsittelemät talousarvioehdotukset
	37	Liite 9. Henkilöstösuunnitelma Raision kaupunki 2022

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Eero Vainio

 

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle

 

-          että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024.

 

-          että lainanottoa koskeva valtuutuspäätös on seuraava:

o   Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lyhyttä tai pitkäaikaista lainaa siten, että nettolainanotto vuoden lopussa on 15 340 240 euroa.

o   Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi vuoden 2022 aikana 15 340 240 euron määrään asti. Lainanottovaltuus sisältää myös konsernitilin käyttöön liittyvän lyhytaikaisen lainan myöntämisen kaupungin tytäryhteisöille.

 

-          että otettavat lainat voivat olla vaihtuvakorkoisia tai kiinteäkorkoisia.

 

-          että kaupunki myöntää talousarviossa esitetysti Raision Vuokra-asunnot Oy:lle yhtiön talousarviossaan esittämän lainatarpeen mukaisen lainan 7,0 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja vastaa näin tulleeseen konserniohjepyyntöön

 

-          että kaupungin ostolaskudata avataan mahdollisuuksien mukaan kerran vuodessa talouspalveluiden, päätöksentekopalveluiden, viestintäpalveluiden ja digipalveluiden yhteistyönä seuraavin edellytyksin ja aikatauluin: Ostolaskut julkaistaan kerrallaan koko vuoden osalta siltä osin, kuin se on muun muassa tietosuojamääräykset huomioiden mahdollista. Salaisiksi luokiteltuja tietoja ei julkaista. Ensimmäisen julkaistavan vuoden 2021 ostolaskudata avataan jossain vaiheessa vuoden 2022 aikana, jos se on teknisten ja muiden operatiivisten toimien puitteissa mahdollista ja sen jälkeen vuosittain vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilinpäätöksen valmistuttua.

 

 

Päätös                                           

Va. tekninen johtaja Timo Oja ja sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg saapuivat kokoukseen tämän asian aikana klo 12.50.

 

Puheenjohtaja ehdotti, että talousarviokirja käydään luvuittain läpi ja mahdolliset muutosehdotukset käsitellään talousarviokirjan sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

 

Mika Koivisto esitti Jonni Moislahden kannattamana, että talousarvion luvun 3.6 s. 20 toisen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan: Hiilineutraalius on Raisiossa määritelty siten, että kaupungin alueen päästöt vähenevät 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Koiviston ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Koiviston ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Jonni Moislahti ehdotti Tanja Parkon kannattamana, että talousarviokirjan s. 21 taulukosta (luku 3.6) ensimmäinen rivi, joka koskee yhteiskäyttöpyörien hankintaa, poistetaan kokonaisuudessaan.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Moislahden ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Moislahden ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Mika Koivisto ehdotti Mikko Kangasojan kannattamana talousarviokirjan lukuun 9.3.3 lisäystä, että katuvalot sytytetään arkisin klo 04.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Koiviston ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist, Jukka Rantala) ja 2 ei-ääntä (Mika Koivisto, Mikko Kangasoja). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan siten, että talousarviokirjan luvusta 9.5.3 s. 90 poistetaan virkkeet ”Kaupunginhallituksen 25.3.2021 tekemän päätöksen mukaisesti liikuntapaikkojen maksuja korotetaan aikuisten osalta. Tavoitteena on saada lisätuloja 45.000 €.” Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 

Talousarviokirjan luvun 9.6 osalta Kristiina Engström ehdotti Emma Lindqvistin kannattamana, että talousarvioon lisätään neuvolapsykologin vakanssi. Vuoden 2020 palveluverkkoselvityksessä ilmenee, että yhden neuvolapsykologin vastuulla on 2000 lasta. Selvityksen mukaan "tämänhetkinen resurssi ei mahdollista yhteisöllisen ja konsultatiivisen työn riittävää tekemistä, joka kuitenkin olisi ennaltaehkäisevän työn kannalta tärkeää." Vertailun vuoksi vielä vuonna 2020 perusopetuksessa ja lukiolla opiskelijoita oli 960/psykologi. Jo tämä oppilasmäärä koettiin sen verran hälyttävänä, että vuoden 2021 talousarviossa perustettiin uusi koulupsykologin vakanssi. Vuosikustannus sivukuluineen 60 000 € ja vastaavan summan voi vähentää erikoissairaanhoidon budjetista.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Engströmin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 4 ei-ääntä (Satu Rantanen, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 9.6 osalta Kristiina Engström ehdotti Emma Lindqvistin kannattamana, että talousarvioon lisätään psykologin vakanssi mielenterveystiimiin. Raisio on sitoutunut sopeutusohjelman kohdassa 27 vähentämään erikoisairaanhoidon kustannuksia kehittämällä perustason päihde- ja mielenterveyspalveluita. Sopeutusohjelman kohdan 33 mukaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen ostoja vähennetään. Kuitenkin yksikön tehtävät ovat lisääntyneet (esimerkiksi paljon aikaa vievät ADHD-tutkimukset) ilman lisäresursseja. Mielenterveystiimiin on tällä hetkellä 2 kk jono, ja johtava psykologi arvioi yksikön tarvitsevan joko psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin. Esimerkiksi terveyskeskuksessa kiireetön jono on 7 viikkoa. Tätä jonoa ollaan purkamassa määräaikaisilla sairaanhoitajien (8 x) ja terveyskeskuslääkärin vakansseilla. Mielenterveyspuolelle lisäresursseja ei ole osoitettu. Vuosikustannus sivukuluineen 60 000 € ja vastaavan summan voi vähentää erikoissairaanhoidon budjetista.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Engströmin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 4 ei-ääntä (Satu Rantanen, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Jonna Mero poistui klo 15.12 tämän asian käsittelyn aikana.

 

Pidettiin kokoustauko klo 15.15-15.25.

 

Talousarviokirjan luvun 9.6 osalta Tanja Parkko ehdotti Jonni Moislahden kannattamana, että sote-lautakunnalle kasvatetaan kohdentamattoman säästön osuutta 350.000 eurosta 700.000 euroon.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Parkon ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 6 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Parkon ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 9.6 osalta Emma Lindqvist ehdotti, että erikoissairaanhoidon määrärahoista leikattu 350.000 euron osuus palautetaan talousarvioon.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 3 ei-ääntä (Satu Rantanen, Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 10.3 taulukon s. 104 osalta Jonni Moislahti ehdotti Mika Koiviston kannattamana, että yhteiskäyttöpolkupyöriin varattu määräraha (10.000 €) poistetaan.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Moislahden ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Satu Rantanen, Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 8 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Moislahden ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 10.3 taulukon s. 104 osalta Jonni Moislahti ehdotti Mika Koiviston kannattamana, että sähköautojen latausinfran kehittämisen määräraha (25.000 €) poistetaan.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Moislahden ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Moislahden ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 10.3 taulukon s. 105 osalta Kristiina Engström ehdotti, että pakettiautoa ei hankita. Engströmin ehdotus raukesi kannattamattomana.

 

Talousarviokirjan luvun 10.3 s. 106 osalta Mikko Kangasoja ehdotti Mika Koiviston, Kristiina Engströmin ja Emma Lindqvistin kannattamana, että ”Kerttulan omatoimi liikunta-alueen kehittäminen” (50.000 €) sisältäisi myös Kerttulan liikuntahallin kuntosalin jatkuvan parantamisen. Kaupunginhallitus hyväksyi Kangasojan ehdotuksen yksimielisesti.

 

Pidettiin kokoustauko klo 16.25-16.30.

 

Janne Laulumaa poistui kokouksesta klo 16.30.

 

Talousarviokirjan luvun 10.3 s. 106 osalta Moislahti ehdotti Rosaman, Lindqvistin ja Parkon kannattamana, että Pump-track -rata (260.000 € vuodelle 2022) käynnistetään suunnittelutyöllä v. 2022 aikana, ja suunnitelma hyväksytään sekä investoinnin aloituslupa myönnetään erikseen vapaa-aikalautakunnan päätöksellä, edellyttäen että hankkeelle on myönnetty AVI:n liikuntapaikkainvestointituki.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Moislahden ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä (Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Kristiina Engström, Jukka Rantala) ja 7 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Satu Rantanen, Niina Äikäs). Puheenjohtaja totesi, että Moislahden ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Talousarviokirjan luvun 10.4. osalta Jonni Moislahti ehdotti Tanja Parkon kannattamana, että Kuloistenniitty 2, hanke 3041 aikaistetaan vuodella (aloitus jo vuonna 2022). Kaupunginhallitus hyväksyi Moislahden ehdotuksen yksimielisesti.

 

Talousarviokirjan luvun 10.4 osalta Kristiina Engström ehdotti Jonni Moislahden ja Emma Lindqvistin kannattamana hankkeen 3010 Raisionkaaren jatke poistamista kokonaan investointiohjelmasta. Kaupunginhallitus hyväksyi Kristiina Engströmin ehdotuksen yksimielisesti.

 

 

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle

 

-       että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 kokouksessa tehdyin muutoksin

 

-       että lainanottoa koskeva valtuutuspäätös on seuraava:

o   Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lyhyttä tai pitkäaikaista lainaa siten, että nettolainanotto vuoden lopussa on 15 340 240 euroa.

o   Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi vuoden 2022 aikana 15 340 240 euron määrään asti. Lainanottovaltuus sisältää myös konsernitilin käyttöön liittyvän lyhytaikaisen lainan myöntämisen kaupungin tytäryhteisöille.

 

-       että otettavat lainat voivat olla vaihtuvakorkoisia tai kiinteäkorkoisia.

 

-       että kaupunki myöntää talousarviossa esitetysti Raision Vuokra-asunnot Oy:lle yhtiön talousarviossaan esittämän lainatarpeen mukaisen lainan 7,0 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja vastaa näin tulleeseen konserniohjepyyntöön

 

-       että kaupungin ostolaskudata avataan mahdollisuuksien mukaan kerran vuodessa talouspalveluiden, päätöksentekopalveluiden, viestintäpalveluiden ja digipalveluiden yhteistyönä seuraavin edellytyksin ja aikatauluin: Ostolaskut julkaistaan kerrallaan koko vuoden osalta siltä osin, kuin se on muun muassa tietosuojamääräykset huomioiden mahdollista. Salaisiksi luokiteltuja tietoja ei julkaista. Ensimmäisen julkaistavan vuoden 2021 ostolaskudata avataan jossain vaiheessa vuoden 2022 aikana, jos se on teknisten ja muiden operatiivisten toimien puitteissa mahdollista ja sen jälkeen vuosittain vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilinpäätöksen valmistuttua.

 

-       Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään hallituksen päätöksistä aiheutuvat tarvittavat muutokset sekä muut tekniset korjaukset talousarviokirjaan sekä päivittämään päätöksessä esitettyä lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä / lainanottovaltuuden määrää hallituksen päätöksiä vastaavaksi.