Kaupunginhallitus (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 26.10.2020/Pykälä 304

Asianro 891/00.04.01/2020

§ 304

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutoksen hyväksyminen

 

 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja johtava ylilääkäri Arto Raassina 20.10.2020:

 

Sairaanhoitopiirin hallintojohtaja on 8.10.2020 lähettänyt sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin kirjeen:

 

Kuntayhtymän jäsenkuntia pyydetään käsittelemään oheisen VSSHP:n hallituksen 3.3.2020 esityksen mukaisesti sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutos.

 

Sopimusmuutos sisältää esityksessä tarkemmin kuvatusti kuntalain edellyttämät teknisluonteiset vähimmäismuutokset, ja se on lisäksi käsitelty kuntajohtajakokouksessa 17.3.2020. Pyydämme valtuustojanne käsittelemään muutoksen 30.11.2020 mennessä, jotta sairaanhoitopiirin hallitus voisi joulukuun kokouksessaan todeta muutoksen astuneen voimaan. Tieto käsittelystä pyydetään toimittamaan osoitteeseen kirjaamo@tyks.fi.

 

Taustaa

 

Suomen sairaanhoitopiirit ovat erikoissairaanhoitolain mukaan oikeudelliselta muodoltaan kuntayhtymiä. Kuntayhtymät perustetaan kuntalain mukaan kuntien välisellä valtuuston hyväksymällä sopimuksella eli perussopimuksella. Perussopimuksen sisällöstä säädetään tarkemmin kuntalain 56 §:ssä, jossa asetetaan perussopimukselle tiettyjä sisältövaatimuksia. Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015. Lain siirtymäsäännöksistä johtuu kuitenkin, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien uuden kuntavaalikauden alkaessa.

 

Perussopimuksen sisältövaatimuksiin (56 §) on tehty vähäisiä muutoksia.

 

Muutosesitykset

 

Tarkoitus on nyt tehdä sairaanhoitopiirin jäsenkunnille esitys kuntalain muutoksen edellyttämien lisäysten tekemisestä perussopimukseen. Esityksessä ei ole tehty muita muutoksia tai lisäyksiä perussopimukseen kuin kuntalain ehdottomasti edellyttämät muutokset. Voimassa oleva perussopimus seuraa esityslistan liitteenä.

 

Liite 1 § 19

 

Tehtävät

 

Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa maininta perussopimukseen. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on suoraan lain nojalla kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä.

 

Muutosesitys

 

2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoidulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

 

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

 

Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtävien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirretty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvollisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayhtymien arviointimenettelylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kattaisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös toiminnan. Seurantamenettely tukee jäsenkuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset.

 

Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksityiskohtaisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seurattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytännössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan sopimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä.

 

Muutosesitys

 

Luku 5, 25a § (uusi pykälä):
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

 

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Seurattavista mittareista ja kriteereistä sovitaan erikseen kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Mittarit ja kriteerit ovat samat kaikille jäsenkunnille.

 

Kuntayhtymä raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

 

Alijäämän kattaminen

 

Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Tarkoituksena on estää tilanteet, jossa jäsenkuntien erimielisyyden vuoksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä jää edelleen kattamatta, vaikka kuntayhtymässä on jo suoritettu kuntalain 119 §:ssä tarkoitettu arviointimenettely. Kuntalain 119 §:ssä säädetään arviointimenettelystä kuntayhtymässä:

 

Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 säädetyssä määräajassa, valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla kuntayhtymää ja jäsenkuntia.

 

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkuntien valtuustojen on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitettu selvityshenkilön ehdotus sopimukseksi. Jäsenkunnat voivat hyväksyä sopimuksen 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Sopimus on annettava valtiovarainministeriölle tiedoksi.

 

Koska kunnille syntyy viimekätinen alijäämän kattamisvelvollisuus, olisi vastaavasti perusteltua mahdollistaa kuntayhtymän perussopimuksessa tilikaudella kertyneen ylijäämän tai osan siitä palauttaminen kuntayhtymän jäsenkunnille tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Nykyisessä perussopimuksessa tämä on nimenomaisesti kielletty. (perussopimus 27 § 3 mom, viimeinen virke: ”Jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta.”

 

Käytännössä nykyisin mahdollista ylijäämää on pyritty ehkäisemään siten, että palveluhintoja on laskettu viimeistään tilikauden viimeisenä päivänä. Huomattavasti yksinkertaisempaa ja tarkempaa olisi kuitenkin tehdä mahdollinen palautuspäätös tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

 

Muutosesitys

 

Luku 6, 27 § 3 mom. (muutos ja lisäys nykyiseen muotoiluun yliviivatulla ja lihavoidulla tekstillä): Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä myytävien palvelujen hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hallituksen päätöksellä palvelujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ja niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta. Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

 

Luku 6, 38a § (uusi pykälä)
Alijäämän kattaminen

 

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän kolmen viimeksi päättyneen tilikauden toteutuneiden palvelulaskutusten mukaisessa suhteessa seuraavan taloussuunnitelman vuosina vuotuisin tasaerin.

 

Perussopimuksen muuttamismenettelystä

 

Kuntalain 57 §:n 1 momentin mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

 

Käytännössä hallituksen perussopimuksen muutosesitystä koskeva päätös lähetetään sairaanhoitopiirin jäsenkunnille, ja pyydetään sen käsittelyä. Muutoksen hyväksyminen kuuluu peruskunnissa valtuustolle. Mikäli lain edellyttämä määrä jäsenkunnista hyväksyy muutosesityksen, todetaan sairaanhoitopiirin hallituksessa muutoksen tulleen voimaan. Tavoite on, että perussopimuksen muutos tulisi voimaan viimeistään 1.1.2021 lukien.

 

 

Oheismateriaali

1

VSSHP voimassa oleva perussopimus

 

 

Päätösehdotus                           Vs. kaupunginjohtaja Antti Korte

 

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy edellä esitetyt muutokset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimukseen.

 

Päätös                                           

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 

 

 

Tiedoksi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri