Kaupunginhallitus (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 17.12.2018/Pykälä 454

Kaupunginvaltuusto	§ 14	29.1.2018
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta	§ 127	22.8.2018
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta	§ 219	12.12.2018

Asianro 203/05.15.00/2018

§ 454

Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunginvaltuusto 29.1.2018 14 §

 

Valtuutettu Ari Leinonen jätti seuraavan aloitteen:

 

”Viime vuoden viimeisessä Raision kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin Hyvinvointikertomusta. Käydyssä keskustelussa erityistä huolta kannettiin nuorista, heidän pärjäämisestä, syrjäytymisestä, päihteiden käytöstä. Myös erinäisissä puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota huumeiden käyttöön ja sen näkymiseen katukuvassa. Valtuustolta penättiin toimia asian tilaan tai oikeammin asian tilojen parantamiseksi.

 

Raisiossa on toiminut jo usean vuoden ajan Kulttuuritalo Harkon alakerrassa korvaushoidon palvelupiste. Palvelupistettä on ahkerasti käytetty. Tämä lienee kai hyvä asia, että tarjolla olevaa hoitoa käytetään. Olen antanut kertoa itselleni, että lieveilmiönä on korvauslääkkeiden katukauppa sekä päihderiippuvaisten hakeutuminen asumaan Raisioon. Aikoinaan tämän palvelupisteen perustamista Raisioon perusteltiin mm. keskeisellä sijainnilla ja seutukunnan yhteisenä hankkeena.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ryhtyy toimiin korvaushoidon palvelupisteen lopettamiseksi Raisiossa. Korvauspisteen uutta sijaintia voi pohtia kuntien välisissä neuvonpidoissa.

 

Raisiossa, 29.päivänä tammikuuta 2018

 

Ari Leinonen                                Helena Viljanen

Jonni Moislahti                            Heikki Laine

Harri Seikola                                 Jari Salonen

Markus Maunula                        Jukka A. Rantala

Tanja Parkko                                Mika Koivisto

Katja Koivusalo                           Elisa Vuorinen

Janette Broberg                         Mikko Kangasoja

Tapio Soiniitty Jukka Rantala”

 

 

Päätös                                           

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

 

Kaupunginhallitus 5.2.2018 § 40

 

                                                          ”- - -

                                                          Kaupunginhallitus lähettää - - - valtuutettu Ari Leinosen aloitteen koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa sosiaali- ja terveyskeskuksen valmisteltavaksi, - - -”

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 22.8.2018 127 §

 

                                                          Johtava psykologi Saila Peurasaari ja johtava ylilääkäri Arto Raassina:

 

Korvaushoito on opiaattiriippuvaisen henkilön kuntouttavaa ja päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jonka edellytyksenä on henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa määritellään lääkehoidon lisäksi muu potilaan lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito ja sen seuranta. Asiakkaan hoidon aikana tekemien ratkaisujen tulee edistää omaa suuntautumista takaisin yhteiskuntaan. Kuntoutuminen korvaushoidossa on ihmissuhteiden ja päihdeongelman käsittelyä. Tavoitteena on suuntautua opiskeluun ja työelämään sekä harrastuksiin.

 

Termi opioidiriippuvuus tarkoittaa kriteerit täyttävää sairautta. Vieroituksella tarkoitetaan opioidiriippuvaisen päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen.

 

Korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa. Päihdehuoltolain 3 § mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle.

 

Korvaushoitoa toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä, perusteella. Asetuksen 4 § mukaan opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoidon vaativuuden sitä edellyttäessä hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Hoitoa voidaan jatkaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä taikka vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jolla hoidon aloittaneen toimintayksikön käytettävissä olevien tietojen mukaan on siihen riittävät edellytykset. Asetuksen mukaan korvaushoito tulee hoidon pitkäkestoisuuden vuoksi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa polikliinisesti, ellei laitoksessa tapahtuvaan arviointiin ja hoidon aloitukseen ole erityistä syytä.  

 

Korvaushoitotoiminta on Raision päihde- ja mielenterveystiimin toimintaan sisältyvä oleellinen ja luonnollinen osa potilaiden päihde- ja mielenterveystyötä. Raision korvaushoidon potilaat ohjautuvat hoitoon pääasiassa Raision päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkuuden kautta. Asiakkaana on vain Raision asukkaita tai tänne terveydenhuoltolain mukaisen terveyskeskusvaihdon kautta tulleita. Tällä hetkellä korvaushoidossa on 33 potilasta. Opiaatteja käyttävän asiakkaan hoitopolussa arvioinnin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma asiakkaan oman päihdetiimin työntekijän toimesta ja tarvittaessa hyödynnetään vieroitushoitoa tai laitoskuntoutusta, lääkehoitoa, sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta tai psykiatrista hoitoa. Jos potilas kuntoutuu, hoito päättyy, mutta jos potilas ei kuntoudu siirrytään vieroitushoitoon. Jos vieroitushoito ei onnistu, asiakkaan soveltuvuutta korvaushoitoon arvioidaan sekä oman päihdetyöntekijän, että lääkärin toimesta ja hänet lähetetään vielä TYKS:n addiktiopoliklinikan arvioon, jossa tehdään korvaushoitopäätös. Sen jälkeen asiakas menee jonoon (1/2 vuotta), jona aikana hänellä on säännöllisiä terapeuttisia keskusteluja päihdehoitajan kanssa ja muutamilla kerroilla korvaushoitaja on jo mukana. Hänellä voi olla tänä aikana myös muuta hoitoa tai kuntoutusta. Korvaushoidossa ollessaan potilaalle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma, korvaushoitoon sisältyy terapeuttisia keskusteluja ja muuta kuntoutusta. Keskusteluja voidaan käydä päihdetiimin hoitajien kanssa tai välillä mielenterveystiimin työntekijöiden kanssa. Asiakkaan hoidon aikana tekemien ratkaisujen tulee edistää omaa suuntautumista takaisin yhteiskuntaan. Kuntoutuminen korvaushoidossa on ihmissuhteiden ja päihdeongelman käsittelyä. Tavoitteena on suuntautua opiskeluun ja työelämään sekä harrastuksiin.

 

Korvaushoitoon tulevan potilaan kanssa tehdään sopimus ja hänelle kerrotaan hoidon periaatteet. Hoidon laiminlyöminen ja toistuvat poissaolot sovituilta käynneiltä ja sekavana tai päihtyneenä vastaanotolle tulo johtavat aina seuraamuksiin, viimekädessä keskustellaan muista hoitovaihtoehdoista.  Lääkehoito saadaan toteuttaa ja lääke luovuttaa potilaalle otettavaksi vain toimintayksikön valvonnassa. Jos potilas sitoutuu hoitoon hyvin, hänelle voidaan luovuttaa toimintayksiköstä enintään kahdeksaa vuorokausiannosta vastaava määrä lääkettä. Erityisestä syystä tällaiselle potilaalle voidaan poikkeuksellisesti luovuttaa lääkettä toimintayksiköstä 15 vuorokausiannosta vastaava määrä. Vastuu hoito-ohjelmassa pysymisestä ja hoitonsa edistymisestä on potilaalla.

 

Korvaushoito tapahtuu pääasiallisesti päihde- ja mielenterveysyksikön tiloissa. Potilaiden ajat on sovittu aamupäiviin ja viimeinen asiakas lähtee yleensä klo 12.00. Iltapäivällä korvaushoidon hoitajat jakavat lääkkeet potilaiden annoksiin seuraavaa päivää varten.

 

Korvaushoitolääkkeitä annetaan joissain tapauksissa ns. ”kioskista”, joka sijaitsee Harkon talon alakerrassa. Kioski mahdollistaa työntekijän kannalta turvallisemman tavan antaa lääke potilaalle. Joskin kioski ei toimi täysin turvallisesti, sillä kioskilta poistuttaessa työntekijä joutuu mahdollisesti kohtaamaan lääkkeeltä myöhästyneen ja harmistuneen potilaan. Lääkkeiden anto kioskissa tapahtuu aina viikonloppuisin, sillä silloin paikalla on vain yksi hoitaja, jonka työpanos saadaan ostopalveluna A-klinikka Oy:ltä. Lisäksi arkipäivisin kioskilla asioivat määräaikaisesti kaikki uudet potilaat ja ne potilaat, joilla on kioskille siirtymiseen vaikuttavia sääntörikkomuksia.

 

Jos potilas ei kuntoudu, hän siirtyy haittoja vähentävään hoitoon. Opioidikorvaushoito parantaa merkittävästi huumepotilaan hoidossa pysymistä, laittomien aineiden käyttö loppuu tai merkittävästi vähenee, rikollisuus vähenee, ehkäisee oheissairauksien leviämisen (C-hepatiitti, HIV), kuolleisuus vähenee ja potilaan elämänlaatu paranee.

 

Pekka Hakkarainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, tutkimusprofessori, kommentoi YLE:n aamutv:ssä 1.2.2018 poliisin tiedotetta, jossa oli todettu huumausainerikollisuuden lisääntyneen neljä vuotta peräkkäin. Hakkarainen halusi tuoda kaksi näkökulmaa asiassa esiin: 1) omaisuusrikollisuus on vähentynyt ja arvioi sen liittyvän korvaushoidon onnistumiseen 2) poliisin tilasto on toimenpidetilasto ja yli 60 % huumerikoksista, joita poliisi on kirjannut, on käyttörikoksia. Hakkarainen arvioi korvaushoidon vähentävän huumeriippuvaisten henkilöiden tarvetta tehdä omaisuusrikoksia hankkiakseen rahaa huumeita varten. Hakkarainen kertoi suurimman osan huumerikoksien lisääntymisestä johtuvan kannabiksen käytön lisääntymisestä.

 

Huomioitavaa on, että Raision päihde- ja mielenterveysyksikössä korvaushoidossa olevilla potilailla on alaikäisiä lapsia. Kunnan velvoitteet lastensuojelussa nivoutuvat tässä korvaushoidon järjestämisen kanssa yhteen.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa, joka tulee toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa. Raision korvaushoidon asiakkaina on vain lakisääteisen velvoitteen mukaisia potilaita. Asiasta on keskusteltu Varsinais-Suomen johtavien lääkärien kanssa. Jokaisen kunnan tulee järjestää lain mukaan omien asukkaidensa korvaushoito, eikä muilla kunnilla ole halukkuutta ottaa toisten kuntien potilaita. Raisio ei taas voi sijoittaa omaa toimintaansa toisen kunnan alueelle ilman ko. kunnan lupaa. Korvaushoito on osa päihde- ja mielenterveysyksikön työtä ja nivoutuu muuhun ko. yksikön toimintaan. Siksi toimipisteen tulee sijaita yksikön välittömässä läheisyydessä. Vain osa potilaista käyttää Harkon tiloja lääkkeiden hakuun, ja työntekijöiden päivän työstä vain pieni osa on fyysisesti Harkon toimipisteessä. 

 

 

Päätösehdotus                           Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle edellä olevan valmistelun mukaisen vastauksen valtuutettu Leinosen tekemään valtuustoaloitteeseen.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.

 

Päätös                                           

Heikki Laine ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa palvelu ja ulkoistamisen kustannukset. Jukka Rantala ja Niina Puoskari kannattivat Heikki Laineen ehdotusta.

 

Koska kokouksessa oli tehty käsittelyn pohjana olevasta sosiaali-ja terveysjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota oli kannatettu, asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa sosiaali- ja terveysjohtajan tekemää päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Heikki Laineen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin seitsemän jaa-ääntä (Jalo, Kalliotie, Kiiski, Rihko, Suro, Virko, Äikäs) ja seitsemän ei-ääntä (Hurula, Koivusalo, Laine, Puoskari, Rantala, Reunanen, Vuorenhela). Nimenhuutoäänestyksen äänien mennessä tasan, lautakunnan puheenjohtajan ääni ratkaisee, joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotuksesta tehty poikkeava kannatettu ehdotus tuli lautakunnan päätökseksi ja asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.12.2018 219 §

 

Johtava ylilääkäri Arto Rassina ja johtava psykologi Saila Peurasaari 26.11.2018:

 

Asia on palautettu uudelleen valmisteluun palvelun ulkoistamisen ja ulkoistamisen kustannusten selvittämiseksi.

 

Korvaushoitoa tuottavia yksityisiä palveluntarjoajia ei ole markkinoilla montaa. Potentiaalisia tarjoajia on tällä alueella todennäköisesti vain yksi. Kustannukset ulkoistuksesta ylittävät kuitenkin nykyisen toiminnan kustannukset. Kaupungilla ei ole tarjota toimintaan soveltuvia toimitiloja muualta, joten toimitilat pitäisi vuokrata ulkoa. Tilakustannukset tulisivat siis nykyisten kustannusten lisäksi. Korvaushoito on kunnan lakisääteistä toimintaa, joka tulee toteuttaa lähellä potilaan asuinpaikkaa. Raision korvaushoidon asiakkaina on vain lakisääteisen velvoitteen mukaisia potilaita. Lisäksi kustannuksia tuo mm. vartiointikustannukset sekä toimisto- ja hallintokustannukset.

 

Sosiaali- ja terveyskeskuksen budjettiin 2019 ei ole varattu määrärahaa korvaushoidon kustannusten nousuun. Nykyisellä kustannustasolla ulkoistusta ei ole mahdollista toteuttaa. Ulkoistus ei myöskään tuo parannusta hoidon laatuun.

 

 

Päätösehdotus                           Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.

 

Päätös                                           

Esittelijä teki sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan vastauksen seuraavan lautakunnan yksimielisesti hyväksymän tekstilisäyksen:

 

Korvaushoidon nettokustannukset omana toimintana järjestettynä ovat vuositasolla noin 320.000 – 350.000 euroa, joista vartiointikustannusten osuus on noin 50.000 euroa vuodessa.

 

Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.

 

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Ari Korhonen

 

Kaupunginhallitus päättää

 

-       merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja

-       saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

 

Päätös                                           

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.