Kaupunkikehitysjaosto
Esityslista 17.11.2026/Asianro 7

Kaupunginvaltuusto 26.01.2026 § 23 

 Varavaltuutettu Heidi Leyser-Kopra jätti seuraavan aloitteen:

Tämä vuosi on alkanut luonnonsuojelun kannalta mitä surullisimmissa merkeissä. Heti sudenmetsästyksen ensimmäisinä päivinä tapettiin 23 sutta. On ilmiselvää, että susia on jäljitetty ja houkuteltu ampumaetäisyydelle jo joulukuun ajan vai todellako kyseessä oli vain satumainen metsästysonni? Helmikuun kymmenenteen päivään asti on aikaa tappaa 100 yksilöä, joka on lähes viidesosa koko susikannastamme.

Kirjoitin kolme vuotta sitten susivahinkojen torjunnasta. Pyysin silloin päättäjiltä ymmärrystä ja yhteistyötä petovahinkojen torjunnassa. Korostin, ettei yhteistyö edisty lisäämällä vastakkainasettelua jakamalla ihmisiä eri leireihin, vaan on keskityttävä yhteistyöhön susiongelmien ennaltaehkäisyksi. Poliittisella päätöksellä 8.12. päätettiin aloittaa myös karhun, ilveksen ja jopa saukon kannanhoidollinen metsästys. Saukko tosin poistettiin listalta, kun muistettiin, että neljäs suomalainen suurpeto onkin ahma eikä saukko.

Susi on jo kertaalleen metsästetty Suomessa sukupuuton partaalle. Vaikka kanta on ollut hitaasti elpymässä, se ei vieläkään olisi kestänyt näin rajua poliittiseen päätökseen perustuvaa vähentämistä, jossa ei kuultu riittävästi Luonnonvarakeskuksen eikä Luonnonsuojeluliiton kantaa. Jos yhdistämme Luonnonvarakeskuksen arvion susikannasta metsästyskiintiön toteutumiseen, lähestymme elinvoimaisen kannan alarajaa. Liian pienen ja hajaantuneen populaation geenipooli kutistuu ja yksilöiden elinvoimaisuus heikkenee. Vain vahva lauma pystyy saalistamaan hirviä.

Metsästyksen vuoksi hajonneiden laumojen yksinäiset jäsenet ajautuvat pihoihin hankkimaan helppoa ravintoa. Silti koiria jätetään susialueillakin yöksi ulos heikkoihin suojiin ja jopa tunnettujen susireviireiden alueilla päästetään koiria jahtiin ilman susiliivejä, piikkipantoja tai edes seurantalaitteita.

Susien ihmisarkuutta tulisi lisätä, se on totta, mutta samalla tulisi muistaa, että ihminen houkuttaa omilla toimillaan susia lähelleen. Toimme 1930 -luvulla valkohäntäkauriin Suomeen. Peurat ja metsäkauriit ovat jääneet peltojen ja ihmisasutusten läheisyyteen niille järjestettyjen riistaruokintojen vuoksi. Alueilta toisille siirtyvien petojen kulkemista ei tule estää, ennemminkin tulisi kieltää ns. riistapellot ja suurimittainen sorkkaeläinten talviruokinta asuintaajamien läheisyydessä.

Ihminen vie koko ajan lisää tilaa luonnolta, suunnittelemme moottoriteitä ja junaratoja halkaisemaan metsiä. Metsäalueiden sirpaloituminen johtaa väistämättä siihen tilanteeseen, että eläimet joutuvat elämään lähempänä ihmistä. Sudet kuuluvat Suomen luontoon ja niitä on ollut täällä aina. Entisajan ihmiset ottivat petoriskin huomioon eikä karjaa jätetty hakoihin tai laitumille oman onnensa nojaan. Maissa, joissa susia on tiheämmin, karjaa suojellaan paimenten ja koirien avulla tänäkin päivänä.

Esitän, että suden, karhun ja ilveksen metsästys kielletään Raision omistamilla mailla. Kielto ei estäisi ihmispelkonsa menettäneiden yksilöiden lopettamista viranomaisen harkinnan perusteella.

Heidi Leyser-Kopra Heidi Aaltonen

Venla Käyhkö Jonna Mero

Niko Toivonen Marjo Himanen

Eveliina Tyyskänen Mari-Johanna Vähäsarja

Päätös 

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus 09.02.2026 § 62 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus 

Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen kaupunkikehityspalvelujen valmisteltavaksi.

Päätös 

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunkikehitysjaosto 17.11.2026    

129/14.03.05/2026  

 Valmistelijat: kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila ja maankäyttöjohtaja Joonas Kärkkäinen, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Tiivistelmä Aloitteessa esitetään, että suden, karhun ja ilveksen metsästys kielletään Raision omistamilla mailla. Kielto ei aloitteen mukaan estäisi ihmispelkonsa menettäneiden yksilöiden lopettamista viranomaisen harkinnan perusteella.

Selostus asiasta Raision kaupunki on maanomistajan ominaisuudessaan antanut metsästykseen luvan metsästysyhdistys Nalli ry:lle. Metsästysoikeus on ollut kaupungin asemakaavoittamattomiin maa-alueisiin 1.1.1989 alkaen. Alkuperäisessä, edelleen voimassa olevassa, metsästysvuokra-sopimuksessa ei ole rajoitettu metsästysoikeutta vaan se koskee yleisluonteisesti kaikkea metsästystä.

Pääpaino yhdistyksen toiminnassa on suurriistaan (hirvi, peura, kauris) kohdistuva metsästys sekä liikenneonnettomuuksien yhteydessä yhteistyössä tapahtuva loukkaantuneiden eläinten jäljestäminen tai lopettaminen.

Tämän ohella kaupunki on hyväksynyt maankäyttöluvan Raisionlahdella tapahtuvan haitallisten vieraslajien pienpetometsästykseen määräajaksi. Kyseessä on minkkiin ja supikoiraan kohdentuva, lintujen pesimärauhaa tukeva, loukkumetsästys. Raisionlahden vieraspetojen poistoon on LVV:ltä annettu 12.3.2026 poikkeuslupa "Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä ja rauhoitettujen lintujen rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen".

Metsästyslaki ohjaa valtuustoaloitteessa esitettyjen suurpetojen metsästämistä sekä sen rajoittamista. Suomessa elävät suurpedot (karhu, susi, ahma ja ilves) ovat lähtökohtaisesti rauhoitettuja EU:n luontodirektiivin ja kansallisen lainsäädännön nojalla. Näiden petojen metsästys on mahdollista vain poikkeusluvilla. Luvat myöntää Suomen riistakeskus taikka maa- ja metsätalousministeriö.

Metsästyskaudella 2025-2026 toteutettu suden kiintiömetsästys ei ulottunut Raisioon. Lähimmät kiintiöalueet olivat Aura-Paimio sekä Säkylä ja Kustavi. Raisio on merkittäviltä osiltaan asemakaavoitettu ja kaupunkimainen ympäristö, jonka kasvu ja kehitys ovat ylipäätään vieneet pois suurempia yhtenäisiä alueita metsästystoiminnan käytöstä.

Metsästystoiminnan luonne sekä toimintaympäristön rakenne Raisiossa on sellainen, että on epätodennäköistä, että Raisiossa metsästettäisiin suurpetoja tulevaisuudessa. Todennäköisimmin tällaista toteutettaisiin vahinkoperusteisesti taikka liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Kuitenkaan kategorisella maanomistajan asettamalla kiellolla ei nähdä olevan kokonaisvaltaista hyötyä vaan se pikemminkin loisi huonoimmillaan haasteita myös edellä mainittuihin vahinkoperusteiseen taikka liikenneonnettomuusperusteiseen luvitukseen.

Yhtä lailla, vaikka Raision kaupunki on keskeinen maanomistaja kaupungin alueella, on merkittäviä yksityisten maanomistajien maa-alueita osoitettu metsästämiseen. Kaupungin asettama kielto ei estäisi siis kokonais-valtaisesti suurpetojen metsästämistä Raisiossa.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus 

Päätös