Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 20.05.2026/Pykälä 60

Kaupunginvaltuusto 21.10.2024 § 88 

 Valtuutettu Ari Korhonen jätti seuraavan aloitteen:

Forssan kaupunki on päättänyt siirtää peruskoulut alkamaan aamuyhdeksältä. Mukana on kaupungin koko perusopetus.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Forssan kokemukset ovat olleet hyviä. Erityisesti hyötyjä on tullut oppilaille, joilla on myöhäisempi unirytmi. Lisäksi on uutisoitu, että aamuiset myöhästymiset ja poissaolot ovat vähentyneet. Myös viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu myöhäisemmän koulujen aloittamisajan vaikuttavan myönteisesti nuorten jaksamiseen. MLL toteaa, että nuorten unihäiriöistä yleisin on aamuväsymys.

Yhteiskunnan rytmi, digitalisaatio ja median murros ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että nukkumaan käydään myöhemmin. On tarpeen, että myös koulumaailmassa pohditaan laajasti ja joustavasti keinoja lisätä nuorten hyvinvointia.

Kaupunki voi itse päättää koulun aloittamisajasta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision kaupungin perusopetuksessa ja harkinnan mukaan myös lukiossa kokeiltaisiin myöhäisemmän aloittamisajan vaikutuksia ja tarkoituksenmukaisuutta joko yksittäisissä kouluissa tai sitten Forssan mallin mukaisesti koko kaupungissa.

Raisiossa 21.10.2024

Ari Korhonen

Juha Hellstén Annika Ollila

Kimmo Kosonen Aleksi Suro

Jarmo Rosama Hannele Lehto-Laurila

Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen

Janne Laulumaa Juha Jormanainen

Emma Lindqvist Aarre Lehtonen

Eveliina Tyyskänen Jari Pulkkinen

Ella Mylly  Pasi Kujala

Eeva Savola  Mikko Kangasoja

Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus 04.11.2024 § 370 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Sivistyslautakunta 05.03.2025 § 31 

 Valmistelija: sivistysjohtaja Leena Laakso, perusopetuksen ja lukion rehtorit, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Raision kaupungin kouluissa koulupäivien ensimmäiset aloitusajat vaihtelevat nykyisin klo 8–9 välillä. Jakotuntein takia aloitus voi olla tätäkin myöhemmin. Esimerkiksi Ihalan koulussa koulutyö alkaa aina aikaisintaan klo 8.25 ja myöhäisimmillään klo 10.20. Kokeilua on siis jo toteutettu Raisiossa. Ihalan, Konsan ja Krookilan koulujen käytäntö on jatkunut taukoamatta jo reilusti yli 10 vuoden ajan.

Koulujen aloitusajan myöhentämisestä laadittiin Forms-kysely huoltajille ja koulujen henkilökunnille ajalla 4.2.-7.2.2025. Huoltajista kyselyyn vastasi yhteensä 1315, heistä myöhentämisen kannalla oli 57 % ja myöhentämistä vastaan 43 %. Koulujen henkilökunnasta vastaajia oli 165 ja heistä myöhentämisen kannalla oli 30 % ja sitä vastaan 70 %.

Koko kaupungin kaikkien koulujen aloittamisajankohdan muutokset vaikuttaisivat muun muassa aamu- ja iltapäivätoimintoihin, oppilas- ja ruokakuljetuksiin, ruokailuvuorojen järjestämiseen, välipala-aikatauluihin sekä oppilaiden osallistumiseen RaiHan harrastekerhoihin. Koulujen salit olisivat nykyistä myöhempään varattuja, jolloin kaikki vapaa-ajan kerhot myös alkaisivat nykyistä myöhemmin.

Koulupäivän aloittamisajankohdan myöhentäminen ei tuo lisää virkeyttä iltapäivään, joka nyt jo on monille kyllin haastavaa oppimisen kannalta. Koulupäivän myöhentäminen vaikuttaisi merkittävästi perheiden arkeen. Myöhäisempi koulupäivän aloitus vaikeuttaisi vanhempien työaikataulujen sovittamista koululaisten aikatauluihin. Tämä voisi johtaa lisääntyneeseen stressiin ja logistisiin haasteisiin perheissä. Esimerkiksi vanhemmat saattaisivat joutua järjestämään työaikansa uudelleen tai etsimään vaihtoehtoisia hoitoratkaisuja. Aamupäiväkerhojen tarve lisääntyisi nykyisestä.

Myöhäisempi koulupäivä vaikuttaisi negatiivisesti nuorten mahdollisuuksiin osallistua iltapäivätoimintoihin, kuten harrastuksiin. Tämä voisi heikentää lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen osallistuminen harrastuksiin tukee nuorten hyvinvointia ja sosiaalisia taitoja.

Koulupäivän myöhentäminen voisi aiheuttaa ongelmia koulukuljetusten järjestämisessä. Nykyiset kuljetusaikataulut on suunniteltu siten, että ne palvelevat mahdollisimman monia oppilaita tehokkaasti. Myöhäisempi aloitusaika voisi johtaa tarpeeseen muuttaa kuljetusjärjestelyjä, mikä voisi lisätä kustannuksia ja aiheuttaa häiriöitä oppilaiden päivittäisiin rutiineihin.

Vaisaaren koulun osalta käytännössä voidaan siirtää 8 (kahdeksan) tunnin tuntipalkkia klo 8–16 eteenpäin klo 9–17 tai 10–18. Tämä aiheuttaisi kuitenkin muutoksen myös ruokailuaikojen myöhentämiseen ja vaatii suunnittelua ruokapalvelujen kanssa. Samoin tilojen iltakäyttöaika lyhenisi liikunta- ja nuorisopalveluilta, seuroilta sekä Raisio-opistolta. Muutoksen vaikutukset yltäisivät myös puhtaanapitotoimiin. Näin ollen koulupäivän myöhentämisellä olisi laajoja vaikutuksia myös muille kuntasektoreille, kuten ruokapalveluihin, siivoukseen, kunnossapitoon, liikunta- ja vapaa-ajan toimeen sekä seura- ja harrastetoimintaan.

Lukiolla koulupäivän aloituksen myöhentämisestä on keskusteltu ja selvitelty mahdollisuuksia kokeiluun. Viimeisin selvitys tehtiin siirryttäessä oppivelvollisuuteen ja nykyiseen opetussuunnitelmaan. Tuon selvityksen perusteella todettiin olevan mahdotonta tiivistää lukion tuntikiertokaaviota nykyisestä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että päivän aloittaminen klo 9 nykyisen klo 8:n sijaan pidentää koulupäiviä päättymään klo 17 nykyisen klo 16 sijaan. Tämä koetaan olevan liian myöhäinen ajankohta suhteessa muun yhteiskunnan rytmiin. Asiaa tulisi tarkastella siten Raisiota huomattavasti laajemmassa viitekehyksessä. Kokeilua ei ole mielekästä toteuttaa Raision tasolla. Laajempi Turun talousalueen yhteinen kokeilu, johon kaikki toimijat lähtisivät mukaan, olisi ehkä toteuttamiskelpoinen.

Tarve lisätä nuorten hyvinvointia ja huomioida yhteiskunnan muuttuvat rytmit on ymmärrettävä, mutta koulupäivän myöhentämisen vaikutuksia tulisi tarkastella laajemmin ja ottaa huomioon kaikki sidosryhmät ennen päätöksen tekemistä. Näiden perusteiden vuoksi lukion ja perusopetuksen rehtorit eivät puolla ehdotusta koulupäivän myöhentämisestä ja toivovat, että sivistyslautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ottavat huomioon sidosryhmien esittämät huolenaiheet.

Esittelijä Sivistysjohtaja Leena Laakso

Päätösehdotus Sivistyslautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.

Päätös Jarno Huhtanen teki Kimmo Kososen ja Sisko Jaakkolan kannattamana seuraavan ehdotuksen:
Raision kouluissa opetus aloitetaan aikaisintaan klo 8.30 syksystä 2025 alkaen. Lisäksi suositellaan, että päivän ensimmäinen oppitunti ei ala klo 10 jälkeen.

Tuija Aso teki Evert Grönblomin, Jasmin Nisusen, Jukka A. Rantalan ja Sanni Reippaan kannattamana ehdotuksen lisättäväksi vastaukseen:
Koulujen toiminnallisuuden takaamiseksi jatketaan vallitsevaa käytäntöä, koulut saavat itse päättää ensimmäisen alkamisajankohdan 8-8.30 välillä koulun ja oppilaiden tarpeet huomioiden. 

Tuija Aso ehdotti Jukka A. Rantalan kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen nimenhuutoäänestyksestä: asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät jaa, ja Tuija Ason ehdotusta asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kolme jaa-ääntä (Evert Grönblom, Jarno Huhtanen, Anneli Kivijärvi) ja kahdeksan ei-ääntä (Tuija Aso, Sisko Jaakkola, Aimo Koskela, Kimmo Kosonen, Jasmin Nisunen, Jukka A. Rantala, Sanni Reipas, Minna Hakala).

Puheenjohtaja totesi, että Tuija Ason ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun oli tullut lautakunnan päätökseksi.

Tuija Aso poistui klo 19.02 tämän asian käsittelyn jälkeen.

Sivistyslautakunta 20.05.2026 § 60  

1082/12.00.02/2024  

 Valmistelija: opetuksen kehittämispäällikkö Päivi Huhtanen, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Aloitteen tausta ja selvitystyö

Kaupunginvaltuustolle on jätetty 22.10.2024 valtuustoaloite koulupäivän aloittamisajan myöhentämisestä perusopetuksessa. Aloitteessa esitetään, että koulupäivän alkamisajankohtaa tarkastellaan uudelleen erityisesti oppilaiden hyvinvoinnin, jaksamisen ja koulunkäynnin näkökulmasta.

Nykytilanteessa Raision perusopetuksen yksiköissä on hyvin vaihtelevat koulupäivän aloitusajat. Alakouluissa koulupäivän aloitusajat vaihtelevat ollen välillä 8.00-8.25. Yläkoulun aloitusaika on klo 8.10. Sekä ala- että yläkouluissa saattaa olla päivä, jolloin koulu alkaa myös myöhemmin (esim. alakoulujen jakotunnit). Nykyiset aloitusajat ovat muotoutuneet jokaisen yksikön omista tarpeista lähtien ja pysyneet kohtalaisen muuttumattomina vuosien ajan. Aloitusaikojen porrastaminen on palvellut erityisesti liikenneruuhkien tasaamisessa. Perusopetuksen yhtenäisten toimintojen kannalta (esimerkiksi tiettyjen aineiden yhteinen opetus, koulukuljetuskyytien optimointi) on nähty tarve yhtenäistää aloitusaikoja, jolloin tulee pohdittavaksi myös arjen kannalta paras koulupäivän aloitusaika.

Valtuustoaloitteen pohjalta toteutettu selvitystyö on tavoittanut laajasti Raision peruskoulujen huoltajat ja henkilöstön. Osana selvitystyötä on kuultu myös nuorisovaltuustoa. Huoltajakyselyyn vastasi yhteensä 896. Vastaajina oli huoltajia tasaisesti kaikilta luokka-asteita ja perusopetuksen yksiköistä. Tavoitteena on ollut arvioida myöhentämisen vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin ja perheiden arjen sujuvuuteen. Henkilöstökyselyyn vastasi alakouluista ja yläkoulusta yhteensä 124 henkilöstön jäsentä. Henkilöstökyselyllä kartoitettiin henkilöstön näkemystä työn sisältöön, työhyvinvointiin ja oppilaiden koulunkäyntiin.

Huoltajien näkemykset

Huoltajien asenteet myöhentämiseen vaihtelivat lapsen iän mukaan. Alakouluissa huoltajat suosivat melko tasaisesti aloitusta välillä klo 8.00–9.00, kun vastausvaihtoehtoina sallittiin useampi valinta. Myönteisinä puolina koulupäivän aloitusajan myöhentämisessä nähdään rauhallisemmat aamut ja liikenneturvallisuus valoisamman koulumatkan ansiosta. Kriittisissä kommenteissa korostuivat pienten lasten pidentyvä yksinoloaika aamulla ja harrastusten viivästyminen iltapäivisin. Liitteen taulukossa 1 on esitetty huoltajien näkemys sopivasta koulupäivän aloitusajasta alakoulussa.

Yläkoulussa huoltajat olivat selvästi myönteisempiä muutokselle ja suosivat klo 9.00 aloitusta. Perusteina myöhäisemmälle koulupäivän aloitukselle korostuvat nuorten fysiologinen tarve pidempään uneen, aamuväsymyksen vähentäminen ja parempi jaksaminen. Liitteen taulukossa 2 on esitetty huoltajien näkemys sopivasta koulupäivän aloitusajasta alakoulussa.

Huoltajat nostivat yleisesti sekä ala- että yläkouluissa esiin haasteita liittyen koulukuljetusten (Föli) synkronointiin, harrastusten alkamisajankohtiin sekä perheiden eriarvoisuuteen riippuen vanhempien työaikajoustoista.

Nuorisovaltuuston näkemykset

Nuorisovaltuusto on tarkastellut aloitetta erityisesti nuorten oman jaksamisen ja vapaa-ajan tasapainon näkökulmasta.

Nuorisovaltuusto näki hyötyjä eroissa aloituksissa alakoulun ja yläkoulun osalta. Nuorisovaltuusto mukaan voisi olla tarkoituksenmukaista eriytetty malli, jossa alakouluilla aloitusajankohta painottuisi lähelle klo 8.00, mutta yläkouluilla siirrytään maltillisesti myöhempään klo 8.30 aloitukseen.

Nuoret tunnistavat suoran yhteyden riittävän unen ja oppitunneilla tapahtuvan keskittymisen välillä. Tasaisen viikkorytmin katsotaan tukevan parhaiten säännöllistä unirytmiä. Vaikka yläkoululaiset valvovat tyypillisesti pidempään, myöhäisemmän aloituksen arvioidaan silti pidentävän kokonaisunimäärää ja parantavan vireystilaa.

Haasteena nuorisovaltuusto näkee iltapäivän harrastuksiin ehtimisen. Nuorisovaltuusto uskoi kuitenkin, että paikalliset urheiluseurat pystyisivät mukauttamaan harjoitusaikojaan koulupäivien siirtyessä. Ongelmia saattaa kuitenkin tulla Raision ulkopuolisten harrastustoimintojen osalta.

Perusopetuksen henkilöstön näkemykset

Henkilöstölle suunnatussa kyselyssä painottuivat oppimisen laadun lisäksi koulun rooli osana laajempaa yhteiskuntaa ja oma työhyvinvointi.

Henkilöstön mukaan alakoululaiset ovat virkeimmillään klo 8–11. Iltapäivän myöhäiset tunnit (klo 14–16) koetaan pedagogisesti haastaviksi kaikilla asteilla keskittymiskyvyn vaikeutuessa, vaikka aamu olisi alkanut myöhemmin.

Henkilöstö korosti myös työelämävalmiuksia ja rutiineja. Osa koki, että koulun tehtävä on opettaa nuorille yhteiskunnan säännöllistä rytmiä. Myöhäinen aloitus voisi luoda väärän kuvan työelämän vaatimuksista. Osa mainitsi pelkona, että nuoret siirtävät valvomistaan entistä myöhemmäksi, jolloin univelka ei tosiasiassa poistu.

Osa henkilöstöstä kuitenkin näki, että työhyvinvoinnin kannalta myöhentäminen mahdollistaisi rauhallisemman valmistautumisajan aamulla sekä voisi tuoda aikaa yhteistyölle. Toisaalta iltapäivän venyminen koettiin riskiksi omalle jaksamiselle ja työn ulkopuoliselle elämälle.

Henkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista on hyvä huomioida koulunkäynninohjaajien resurssointitarve aamupäivä- ja iltapäiväkerhossa. Jos alakoulussa koulupäivän aloitusaika myöhäistetään, tulee aamupäiväkerhon toiminta-aika todennäköisesti pitenemään ja osallistujamäärät lisääntymään. Tällöin saattaa tulla tarve lisätä koulunkäynninohjaajien määrää, jotta koulujen pedagoginen toiminta saadaan toteutettua laadukkaasti ja oppilaiden tuen tarpeet huomioiden.

Lukio-opetuksen huomiot

Lukion aloitusaikatauluun vaikuttaa vahvasti yhteistyö Rasekon kanssa. Tuntikaavio on rakennettu siten, että Rasekon opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaksoistutkintoa. Tämä tarkoittaa, että ma-to iltapäivän viimeisten tuntien alkamisaika on kiinnitetty ja sovitettu yhteen kummankin koulun muut tarpeet huomioiden. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan päivän alkamisaikaan klo 8.00, jota ei näin ollen pysty myöhentämään. Raseko puolestaan pitää vahvasti kiinni viimeistään klo 8.00 aloittamisestaan, koska koulupäivän aikaisella aloittamisella on vahva kasvatuksellinen tehtävä kohden työelämää. Heillä olisi johtavan rehtorin mukaan pikemminkin tarve aikaistaa aloittamista kuin myöhentää.

Sidosryhmät ja vaikutukset palvelurakenteeseen

Koulupäivien aloitusajan myöhentäminen vaikuttaa kaupungin sisäisiin sidosryhmiin kuin myös ulkoisiin kuten kuljetuspalveluihin ja paikallisiin urheiluseuroihin. Keskeisimpien sisäisten sidosryhmien eli tila- ja ruokapalveluiden sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa käydyt keskustelut ovat osoittaneet myöhentämisessä olevan sekä positiivisia että pohdittavia asioita.

Lähtökohtaisesti kaikki toimijat toteavat, että muutokset koulupäivän aloitusajoissa ovat mahdollisia, kun asiaa aloitetaan valmistella hyvissä ajoin ja mahdolliset uudet työvuoromuutokset saadaan ennakoitua. Ruokakuljetuspalvelut on kaupungissa kilpailutettu ja sopimus päättyy kesällä 2028 eli muutokset tämän jälkeen on sovittavissa myös ruokakuljetusten osalta. Etuina myöhäisemmässä aloitusajassa nousi esimerkiksi siistijöiden työvuorojen laatimisen helpottuminen, kun työvuorojen ei kouluissa tarvitsisi ajoittua niin aikaiseen aamuun. Koulukuljetuspalveluita tarjoavan yritysten mukaan ylipäänsä koulupäivän aloitusaikojen yhtenäistäminen helpottaisi reitti- ja aikataulusuunnittelua, mutta aloitusajalla ei sinänsä ole vaikutusta toimintaan.

Pohdittavia asioita ennen muutosta olisi esimerkiksi liikunta- ja nuorisopalveluiden mukaan se, että koulupäivän päättyminen myöhemmin kaventaa iltapäivän vapaata aikaikkunaa ennen suosittuja iltavuoroja. Tämä voisi aiheuttaa päällekkäisyyksiä seurojen harjoitusaikojen kanssa ja siirtää erityisesti nuorimpien lasten harrastuksia myöhemmäksi iltaan. Nuorisotilojen osalta vaikutukset eivät olisi suuria, mutta voisivat edellyttää aukioloaikojen ja henkilöstöresurssien uudelleenarviointia. Lisäksi seudullisiin harrastusaikoihin myöhäisemmät koulupäivät saattaisivat aiheuttaa haasteita ja luoda paineita harrastamisesta luopumiseen tai lisääntyviin poissaoloihin koulupäivän päätteeksi.

Sekä huoltajien että henkilöstön mainitsemat joukkoliikennepalvelut on hyvä huomioida aloitusaikoja pohdittaessa. Ylikunnallisiin Föli-linjoihin emme pysty juurikaan vaikuttamaan, mutta Raision sisäisiin R-linjoihin muutoksia on mahdollista tehdä tarvittaessa hyvin ennakoiden. Täten mahdolliset myöhäisemmät aloitusajat voisi ottaa huomioon sisäisten linjojen aikatauluissa, mutta ei juurikaan ylikunnallisilla linjoilla.

Yhteenveto ja myöhentämisen vaikutusten arviointi

Johtopäätös

Koulupäivän aloitusajan myöhentäminen on perusopetuksen arjen kannalta merkittävä rakenteellinen kysymys, joka kytkeytyy oppimiseen, hyvinvointiin, perheiden arkeen ja kaupungin palvelurakenteisiin. Erityisesti yläkoulun osalta huoltajakysely antaa viitteitä siitä, että nykyisten käytäntöjen tarkastelu on perusteltua. Samaten alakoulujen osalta on paikallaan pohtia eri koulujen aloitusaikojen yhtenäistämistä ja löytää arjen kannalta toimivin vaihtoehto koulupäivän aloitukselle.

Mahdolliset muutokset edellyttävät huolellista ja kokonaisvaltaista valmistelua, jossa huomioidaan pedagogiset, toiminnalliset, taloudelliset ja yhdenvertaisuusvaikutukset sekä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Alakouluissa myöhentäminen vaikuttaa suoraan aamupäivätoiminnan tarpeeseen. Koulupäivän aloitusajan määrittelyssä tulee erityisesti huomioida koulujen arjen toimintojen sujuminen niin että lasten ja nuorten koulunkäynti saadaan kokonaisvaltaisesti järjestettyä parhaimmalla tavalla. Mahdollisissa aloitusajan muutoksissa tulee suosia maltillista siirtoa ja ratkaisuja, joissa yläkoulun ja alakoulun rytmit mahdollisesti eroavat toisistaan huomioiden myös nuorten kehitysvaiheet. Kokonaisvaltainen tarkastelu ja toimeenpano on hyvä ajoittaa vuoden 2028 syksyyn, kun perusopetuksen yksiköissä siirrytään uuden kouluverkon mukaisiin toimipisteisiin ja valmisteluun sekä palvelusopimusten laadintaan saadaan varattua riittävästi aikaa.

Esittelijä Sivistysjohtaja Leena Laakso

Päätösehdotus 

Päätös