Kaupunginhallitus
Esityslista 30.03.2026/Asianro 7

Kaupunginhallitus 30.03.2026    

377/02.06.01.01/2026  

 Valmistelija: talousjohtaja Patrik Nygrén, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikauden tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä ja saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tilinpäätökseen sisältyvät tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu sekä toimintakertomus. Lisäksi kaupungin tulee laatia konsernitilinpäätös.

Raision kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös muodostuu noin 247 tuhatta euroa ylijäämäiseksi. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on 2,26 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 10,8 miljoonaa euroa, mikä kattaa poistot, mutta ei riitä kattamaan investointeja.

Kaupungin käyttötalous oli kokonaisuutena tasapainossa ja kaikkien lautakuntien toimintakate toteutui talousarviota parempana. Toimintakulut kasvoivat erityisesti henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen osalta, mihin vaikutti merkittävästi vuoden 2025 alussa voimaan tullut TE‑palvelu‑uudistus.

Verotulot toteutuivat talousarviota heikompina ja olivat yhteensä 60,8 miljoonaa euroa, kun taas valtionosuudet kasvoivat 15,8 miljoonaan euroon. Valtionosuuksien kasvu kohdistui pääosin uusien ja laajentuneiden tehtävien rahoittamiseen eikä parantanut kaupungin perusrahoituksen tasapainoa.

Vuoden 2025 nettoinvestoinnit olivat 27,1 miljoonaa euroa. Investointitaso jäi talousarviota pienemmäksi, mutta ylittää selvästi kaupungin tulorahoituskyvyn. Investointien tulorahoitus oli 39,9 %, ja toiminnan ja investointien rahavirta oli –16,2 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 16,1 miljoonalla eurolla ja oli vuoden lopussa 84,0 miljoonaa euroa (3 224 euroa/asukas). Omavaraisuusaste heikkeni 57,5 prosenttiin ja kassan riittävyys laski 6 päivään. Rahoitusasema on edelleen hallittavissa, mutta velkaantumisen nopea kasvu ja investointitaso muodostavat merkittävän riskin tuleville vuosille. Kaupunkikonsernin rahoitusasemaa arvioitaessa keskeinen tunnusluku on lainanhoitokate, joka on yksi niin sanotuista kriisikuntakriteereistä. Tilinpäätöksen perusteella konsernin lainanhoitokate on heikentynyt, mikä osoittaa, että konsernin kyky hoitaa lainojen korko- ja lyhennysmenot tulorahoituksella on heikentynyt. Kehityssuunta on talouden kestävyyden näkökulmasta epäsuotuisa.

Samanaikaisesti konsernin asukaskohtainen velkamäärä on kasvanut, ja velkaantumisen ennustetaan jatkuvan voimakkaana tulevina vuosina. Nykyisten investointisuunnitelmien ja rahoitusennusteiden perusteella kaupungin lainamäärän arvioidaan nousevan yli 200 miljoonaan euroon, mikä heijastuu suoraan myös konsernin velka‑ ja riskitasoon. Velan kasvu yhdistettynä heikkenevään lainanhoitokatteeseen lisää konsernin herkkyyttä korkotason muutoksille ja heikentää talouden sopeutumiskykyä häiriötilanteissa.

Vaikka kaupunkikonsernin rahoitusasema on tilinpäätöshetkellä vielä hallittavissa eikä kriisikuntakriteerit täyty, kehityssuunta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä. Erityisesti investointien ajoitusta ja priorisointia, konsernitason velanhallintaa sekä tulorahoituksen vahvistamista on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta lainanhoitokyky voidaan turvata ja kriisikuntakriteerien täyttyminen jatkossa välttää.

Tilinpäätöksen yhteydessä esitetään tehtäväksi 2,1 miljoonan euron investointivaraus Myllypellon koulun uudisrakennushankkeeseen. Varaus mahdollistaa, yhdessä aikaisempien varausten, investointien tulosvaikutusten jaksottamisen ja tukee tulevien vuosien talouden tasapainottamista.

Taseen kertynyt ylijäämä oli tilikauden päättyessä 24,8 miljoonaa euroa (953 euroa/asukas).

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus 

Päätös