Kaupunginhallitus
Esityslista 09.02.2026/Asianro 15

Kaupunginvaltuusto 26.01.2026 § 23 

 Varavaltuutettu Heidi Leyser-Kopra jätti seuraavan aloitteen:

Tämä vuosi on alkanut luonnonsuojelun kannalta mitä surullisimmissa merkeissä. Heti sudenmetsästyksen ensimmäisinä päivinä tapettiin 23 sutta. On ilmiselvää, että susia on jäljitetty ja houkuteltu ampumaetäisyydelle jo joulukuun ajan vai todellako kyseessä oli vain satumainen metsästysonni? Helmikuun kymmenenteen päivään asti on aikaa tappaa 100 yksilöä, joka on lähes viidesosa koko susikannastamme.

Kirjoitin kolme vuotta sitten susivahinkojen torjunnasta. Pyysin silloin päättäjiltä ymmärrystä ja yhteistyötä petovahinkojen torjunnassa. Korostin, ettei yhteistyö edisty lisäämällä vastakkainasettelua jakamalla ihmisiä eri leireihin, vaan on keskityttävä yhteistyöhön susiongelmien ennaltaehkäisyksi. Poliittisella päätöksellä 8.12. päätettiin aloittaa myös karhun, ilveksen ja jopa saukon kannanhoidollinen metsästys. Saukko tosin poistettiin listalta, kun muistettiin, että neljäs suomalainen suurpeto onkin ahma eikä saukko.

Susi on jo kertaalleen metsästetty Suomessa sukupuuton partaalle. Vaikka kanta on ollut hitaasti elpymässä, se ei vieläkään olisi kestänyt näin rajua poliittiseen päätökseen perustuvaa vähentämistä, jossa ei kuultu riittävästi Luonnonvarakeskuksen eikä Luonnonsuojeluliiton kantaa. Jos yhdistämme Luonnonvarakeskuksen arvion susikannasta metsästyskiintiön toteutumiseen, lähestymme elinvoimaisen kannan alarajaa. Liian pienen ja hajaantuneen populaation geenipooli kutistuu ja yksilöiden elinvoimaisuus heikkenee. Vain vahva lauma pystyy saalistamaan hirviä.

Metsästyksen vuoksi hajonneiden laumojen yksinäiset jäsenet ajautuvat pihoihin hankkimaan helppoa ravintoa. Silti koiria jätetään susialueillakin yöksi ulos heikkoihin suojiin ja jopa tunnettujen susireviireiden alueilla päästetään koiria jahtiin ilman susiliivejä, piikkipantoja tai edes seurantalaitteita.

Susien ihmisarkuutta tulisi lisätä, se on totta, mutta samalla tulisi muistaa, että ihminen houkuttaa omilla toimillaan susia lähelleen. Toimme 1930 -luvulla valkohäntäkauriin Suomeen. Peurat ja metsäkauriit ovat jääneet peltojen ja ihmisasutusten läheisyyteen niille järjestettyjen riistaruokintojen vuoksi. Alueilta toisille siirtyvien petojen kulkemista ei tule estää, ennemminkin tulisi kieltää ns. riistapellot ja suurimittainen sorkkaeläinten talviruokinta asuintaajamien läheisyydessä.

Ihminen vie koko ajan lisää tilaa luonnolta, suunnittelemme moottoriteitä ja junaratoja halkaisemaan metsiä. Metsäalueiden sirpaloituminen johtaa väistämättä siihen tilanteeseen, että eläimet joutuvat elämään lähempänä ihmistä. Sudet kuuluvat Suomen luontoon ja niitä on ollut täällä aina. Entisajan ihmiset ottivat petoriskin huomioon eikä karjaa jätetty hakoihin tai laitumille oman onnensa nojaan. Maissa, joissa susia on tiheämmin, karjaa suojellaan paimenten ja koirien avulla tänäkin päivänä.

Esitän, että suden, karhun ja ilveksen metsästys kielletään Raision omistamilla mailla. Kielto ei estäisi ihmispelkonsa menettäneiden yksilöiden lopettamista viranomaisen harkinnan perusteella.

Heidi Leyser-Kopra Heidi Aaltonen

Venla Käyhkö Jonna Mero

Niko Toivonen Marjo Himanen

Eveliina Tyyskänen Mari-Johanna Vähäsarja

Päätös 

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus 09.02.2026    

129/14.03.05/2026  

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus 

Päätös