Kaupunginhallitus
Esityslista 27.10.2025/Asianro 8

Kaupunginvaltuusto 22.04.2024 § 37 

 Valtuutettu Janne Aso jätti seuraavan aloitteen:

Kuluvan vuoden toukokuun lopussa tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun Katteluksen asuntomessualueelle toteutettu ja Kukkulavuoren laelle rakennettu näkötorni tuhoutui 28.5.2012 lasten tulen käytön seurauksena. Kukkulavuoren näkötornista näki aikoinaan pitkälle merialueelle ja Kuuanvuoren laelle, sekä sen ylitse pidemmälle.

Kuuanvuorella on myös sijainnut näköalatorni, joka on turvallisuussyistä purettu. Vuorelta löytyy muistolaatta, jossa on teksti: Venäjän keisarin käskystä rakennettiin Suomenlahden pohjoisrannikolle Krimin sodan vuosina 1854 – 1855 optinen lennätin sotilaskäyttöön. Paikalla sijaitsi Raision lennätin eli telegrafiasema lähimpien naapuriasemien ollessa Turussa ja Nousiaisissa. Kuuanvuorelta näkee pitkälti Raision ylitse, kun vuoren korkein kohta on 52 metriä merenpinnasta.

Kukkulavuori ja Kuuanvuori muodostavat jo historiansa kautta ja nykyisellään vastaavanlaisen viestinnällisen ketjun näköhavaintojen kautta, vaikka tämän päivän yhteiskunnassa viestitäänkin sähköisillä välineillä. Vuorien laella pystyy havainnoimaan Raision muutoksen, mutta pystyy myös ajatuksissa kuvittelemaan minkälainen Raisio ja nähtävä alue on voinut olla satoja vuosia sitten. Raision vuoret henkivät historiaa ja ovat samalla kauniita.

Raisiosta tunnetusti löytyy kaikki, vaikka emme sitä aina itse huomaa. Silloin hyvä kiivetä ylemmäs ja katsoa tarkemmin miltä Raisio näyttää. Meiltä löytyy monipuolista luontoreitistöä eri puolilta Raisiota. Kukkulavuoren näkötorni täydentäisi osaltaan merellisen Raision luontoreittejä, kuten Timalipolkua, Uikkupolkua, Raisionlahtea ja sen lintutornia. Kuuanvuoren näkötorni täydentäisi osaltaan Kerttulan luontoreitistöä ja etenkin Raision ydinkeskustan luontokohteita.

Kaupungin uudistetun strategian tavoitteista on löydettävissä useampi painopiste, joiden tukemiseen löytyy kosketuspintaa näkötornien kautta. Kuten monipuolisten liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen, satama-alueen kehittäminen, sekä kestävyyden, ekologisuuden ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.

Näkötornien kautta olisi mahdollista vahventaa Raision otetta Turun kaupunkiseudun luontomatkailusta ja tuoda raisiolaiset vahvemmin kotiseutunsa historian sekä luontoympäristön pariin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Raision kaupunki selvittää erilaiset vaihtoehdot, kuinka Kukkulavuorelle ja Kuuanvuorelle voitaisiin toteuttaa uudet näkötornit. Selvityksessä tulee tarkastella avarakatseisesti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja rahoitusmahdollisuuksia, sekä teknisesti kestäviä ratkaisuja.

Raisiossa, 22. päivänä huhtikuuta 2024

Janne Aso

Eeva Savola  Hans Våg

Elisa Vuorinen Tanja Parkko

Jari Salonen  Teija Hurmerinta

Pasi Kujala  Harri Seikola

Jonni Moislahti Saila Rintee

Jani Suominen Niko Toivonen

Jari Pulkkinen Mikko Tammelin

Heikki Suominen Veli-Matti Salminen

Tapio Soiniitty Jyrki Heiskari

Janne Laulumaa Eveliina Tyyskänen

Emma Lindqvist

Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus 06.05.2024 § 170 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen infralautakunnan valmisteltavaksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Infralautakunta 23.09.2025 § 103 

 Valmistelija; kaupungininsinööri Mikko Kunttu, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

 Valtuutettu Janne Aso ym. valtuutetut esittivät aloitteessa, että Raision kaupunki selvittää erilaiset vaihtoehdot, kuinka Kukkulavuorelle ja Kuuanvuorelle kyettäisiin toteuttamaan uudet näkötornit. Selvityksessä tulee tarkastella erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja rahoitusmahdollisuuksia sekä teknisesti kestäviä ratkaisuja.

 Suomi liikkeelle -ohjelman avustus kuntien lähivirkistysalueiden kunnostukseen ja kehittämiseen on päättynyt. Rahoitus kuitenkin koskee olemassa olevien alueiden kehittämistä. Kukkulavuori alueena on ainoastaan lähimetsä eikä varsinainen virkistysalue. Rahoitus ei kata suoranaisesti uuden alueen rakentamista. LEADER-rahoitus ei myöskään sovellu tarkoitukseen. Katteluksen alue ei kuulu LEADER-rahoituksen aluerajauksen piiriin. ESR rahoittaa työllistymiseen ja oppimiseen liittyviä hankkeita sosiaalisin perustien. EAKR-rahastolla ei myöskään ole teemoja, jotka soveltuisivat aloitteessa esitettyyn hankkeeseen. Raisionlahden lintutornin uusimiseen saatiin rahoitusta yksityisinä lahjoituksina.

 Yhteistyönäkökulmasta ensimmäisenä tulee mieleen erilaisten yhteisöjen apu, kun näkötorneja toteutetaan. Näkötornit sijaitsevat hankalissa paikoissa. Materiaalit on käytännössä kannettava ihmisvoimin rakennuspaikalle. Esimerkiksi urheiluseurat ym. voisivat auttaa materiaalien kantamisessa. Lisäksi kunnossapidon näkökulmasta luontopolkuja hoitavat tahot voisivat tarkkailla esimerkiksi Kuuanvuoren näkötornin kuntoa ja ilmoittaa puutteista kaupungille.

 Kukkulavuoren näkötorni oli suuri arkkitehdin suunnittelema asuntomessujen teemaan liittynyt rakennelma. Näkötornin yläosa muistutti linnunpesää. Kukkulavuoren näkötorni oli korkea rakennelma (n.15 metriä), jolloin kustannuksienkin oletetaan olevan Kuuanvuoren näkötornia huomattavasti korkeammat. Näkötornin alkuperäistä kustannusarviota ei löydetty. Vanhojen kuvien perusteella selvitettiin näkötornin karkea kustannus. Näkötornin kustannukseksi arvioitiin 130 000 € ilman maanrakennustöitä. Ainakin jonkinasteista raivausta kohteessa varmasti jouduttaisiin tekemään. Lisäksi pitäisi arvioida näkötornin korkeutta suhteessa ympärillä sijaitsevaan metsään. Metsä on kasvanut korkeutta 13 vuoden kuluessa ja 15 metriä korkea näkötorni saattaisi olla liian matala. Näin ollen kustannukset saattaisivat nousta arvioiduista. Kukkulavuoren näkötornin rakentaminen tulisikin ratkaista talousarvion investointiohjelmaa vahvistettaessa.

 Kuuanvuoren näkötorni (optinen lennätin) oli puinen tasanne, jonka korkeus kallion pinnasta oli korkeintaan metrin luokkaa. Kuuanvuoren näkötornin toteuttaminen entisen kaltaisena puisena rakenteena olisi kustannuksiltaan suhteellisen edullinen mutta esteetöntä kulkua Kuuanvuorelle on lähes mahdoton toteuttaa. Yhteistyön näkökulmasta Kerttulan luontopolkuja hoitava taho voisi samalla valvoa näkötornin kuntoa ja raportoida kaupungille mahdollisista puutteista. Kerttulan luontopolun käyttöaste on nykyään matala. Luontopolun käyttäjämääriä on mitattu 1.6–14.8 välisenä aikana yhteensä 75 päivää. Luontopolulla liikkui yhteensä 228 henkilöä eli keskimäärin 3 henkilöä/pvä.

 Jos Raisioon todella halutaan uusia näkötorneja/lintutorneja, niin onko Kuuanvuori ja Kukkulavuori oikeat paikat torneille? Pitäisikö näkötornien/lintutornien paikkoja miettiä tarkemmin? Voisiko esimerkiksi Raisionlahden pohjoispuolella Rantatien reunassa olla hyvä paikka toiselle lintutornille? Tai olisiko Järviniityn luonnonsuojelualueen länsipuolella kosteikon reunassa otollinen paikka lintutornille? Lehterivuoren mahdolliselle ulkoilu- ja virkistysalueelle on luonnosteltu mm. näköalapaikkaa. Ulkoilu- ja virkistysalue saattaa rakentua E-18 hankkeen yhteydessä.

Esittelijä Tekninen johtaja Timo Oja

Päätösehdotus 

Infralautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.

Päätös 

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 27.10.2025    

481/10.03.01.00/2024  

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus 

Päätös