Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 18.03.2024/Pykälä 26

Kaupunginvaltuusto 18.03.2024 § 26  

352/12.07.00/2024  

 Valtuutettu Jonna Mero jätti seuraavan aloitteen:

 Kun puhutaan neuropsykiatrisista vaikeuksista tai neuropsykiatrisista erityispiirteistä, tarkoitetaan aivojen toimintaan liittyviä poikkeavuuksia, jotka näkyvät erilaisina toimintatapoina tai vaikeuksina arkielämässä. Sana neuro viittaa aivoihin ja psykiatria psyykkisiin oireisiin ja käyttäytymiseen, mitkä yhdessä muodostavat arkikielessä käytetyn sanan nepsy.

 Yleisimpiä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD, autismikirjon häiriöt ja Touretten oireyhtymä. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat synnynnäisiä ja niihin vaikuttavat perimä, aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehitys sekä ympäristötekijät.

 Monella voi myös olla piirteitä erilaisista nepsy-häiriöistä, mutta diagnostiset kriteerit eivät silti täyty. Nepsy-piirteisellä henkilöllä voi olla esimerkiksi yli- tai aliaktiivisuutta, tarkkaamattomuutta tai tarkkaavuuden ylläpidon ongelmia, aistien yli- tai aliherkkyyttä tai toiminnanohjauksen, tunnetaitojen tai sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisen vaikeutta. Nepsy-piirteitä arvellaan olevan jo jopa 17-20% väestöstä ja ne voivat vaikuttaa toiminta- ja oppimiskykyyn merkittävästi.

 Peruskoulussa nepsy-haasteet näkyvät monissa eri arjen tilanteissa ja samat haasteet ovat nähtävissä myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lapsilla saattaa olla haasteita keskittymisessä, mutta myös oman toiminnan ohjaamisessa tai suuressa ryhmässä toimimisessa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lasten ja kasvattajien tukena ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajat, joiden kanssa ryhmiin etsitään sopivia käytänteitä ja tapoja tukea nepsy-lasten arkea. Näiden tukitoimien lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmätilat tulisi miettiä sellaisiksi, että ne tukevat nepsy-lasten hyvinvointia ja samalla lisäävät hyvinvointia myös neurotyyppillisten lasten arkeen. Tällä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia myös siirryttäessä koulumaailmaan.

 Oppimisympäristöjen puutteet ja pedagogisen sekä psykososiaalisen tuen keinot unohtuvat helposti, jos yksilön vaikeudet selitetään aina vain hänen neuropsykiatrisella diagnoosillaan. Olipa lapsella nepsy-diagnoosi tai ei, on tärkeää ymmärtää, että jokainen hyötyy hyvin strukturoiduista ja aistiystävällisistä tiloista.

 Varhaiskasvatuslaissa sanotaan seuraavaa:

 Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. -- Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.

 Esitän, että samalla kun palveluverkkouudistuksen mukaiset muutokset etenevät, varhaiskasvatukseen hankitaan uusia tiloja ja kaikki esiopetus siirtyy alakouluihin, muokataan jokaiseen varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköön nepsy-ystävällisiä tiloja.

Raisiossa 18.3.2024

Jonna Mero ja Vihreä valtuustoryhmä

Ella Mylly  Saila Rintee

Venla Käyhkö Jani Suominen

Eveliina Tyyskänen Juha Hellstén

Janne Laulumaa Sanni Repo

Heikki Suominen Pirita Efe

Niina Äikäs  Kimmo Kosonen

Sari Suominen Kalle Myllymäki

Vesa Parantainen Hannele Lehto-Laurila

Emma Lindqvist Jarmo Rosama

Jari Pulkkinen Aleksi Suro

Ari Korhonen  Niko Dahlgren

Anneli Kivijärvi

Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.