Dynasty tietopalvelu Haku RSS Raision kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://julkaisut.raisio.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://julkaisut.raisio.fi:443/dynasty10/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.01.2023/Pykälä 9


 

Valtuutettu Janne Ason ym. valtuutettujen aloite kierrättämisen monialaisen toimintamallin tuomiseksi Raisioon

 

Kaupunginvaltuusto 1.11.2021 § 177

 

Valtuutettu Janne Aso jätti seuraavan aloitteen:

 

"Ruotsalaisen Eskilstunan kunnan voidaan todeta olevan yksi edellä kävijöistä ympäristökysymyksissä. Kunnasta löytyy ReTuna niminen kierrätyskeskus, joka poikkeaa vahvasti suomalaisittain totutusta toimintamallista. Kierrätyskeskuksen lajitteluasemalle voi toimittaa kierrätykseen soveltuvaa materiaalia mm. vaatteista astioihin, elektroniikasta huonekaluihin ja astioihin saakka. Lisäksi toimintapaikassa on perinteinen kierrätysmateriaalin vastaanottoasema.

 

Toimintamalli perustuu siihen, että samoissa tiloissa toimii yritysten toimesta kierrätysmateriaalin ostoskeskus ja yritykset myyvät uudelleen kiertoon kierrätykseen toimitettua materiaalia. Lisäksi kierrätettävistä materiaaleista muokataan uusia tuotteita kuluttajille tarjottaviksi.

 

Yritysten toiminta kierrätyskeskuksen tiloissa perustuu eräänlaiseen kumppanuussopimukseen ja tarkoin määriteltyihin ehtoihin. Saman alan toimijoita ei tiloissa ole, kuin yksi.

 

ReTunan tiloissa järjestetään paljon muutakin, kuin kierrätysmateriaalin myyntitoimintaa. Työllistämisen lisäksi koulut ja kansalaisopisto käyttävät tiloja, sekä järjestävät opetusta tiloissa. Turun seudulta puuttuu kierrätysmateriaalin hyödyntämisestä ja ympäristöopetuksen, sekä työllistämisen osalta yhtä pitkälle viety toimintamalli.

 

Raisio sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla keskeisellä kaupunkiseudun alueella. Siksi uuden tyyppisen kierrätyskeskuksen sijainniksi soveltuisi parhaiten Myllyn alue.

 

Työllistämispalveluiden osalta Raisiollakin olisi suurta tarvetta kehitetyille toimintamalleille ja uuden strategian pohjalta haluamme olla ympäristöasioissa askeleen edellä.

 

Esitämme, että kaupunki ryhtyy pikaisesti selvittämään mahdollisuuksia tuoda Eskilstunan ReTunan mukainen toimintamalli Raisioon. Selvitys voidaan suorittaa yhteistyössä Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa.

 

Raisiossa 1. päivänä marraskuuta 2021

 

Janne Aso

 

Teija Hurmerinta Hans Våg

Elisa Vuorinen Eeva Savola

Jukka Rantala Jari Pulkkinen

Ari Leinonen  Jari Salonen

Heikki Laine  Harri Seikola

Jonni Moislahti Tanja Parkko

Pasi Kujala  Anneli Kivijärvi

Kimmo Kosonen Juha Hellstén

Emma Lindqvist Pirita Efe

Heikki Suominen Annika Ollila

Mikko Tammelin Saila Rintee

Mirva Salonen Jani Suominen

Janne Laulumaa Niko Dahlgren"

 

Päätös 

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

 

Lupalautakunta 15.12.2022 § 97 

  

 Valmistelijat: ilmastokoordinaattori Ronja Ryyppö ja kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

 

Janne Aso ym. aloitteessa esitetään, että Raision kaupunki ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia tuoda Eskiltunassa toimivan ReTuna-kierrätyskeskuksen kaltaista toimintaa Raisioon esimerkiksi Myllyn alueelle.

 

Aloite on annettu sekä lupa- että infralautakunnan vastattavaksi. Elinvoima- ja kilpailukykytoimiala on laatinut seuraavan valmistelun:

 

Suomessa ympäristöministeriön tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous ja sen mahdollisuudet nähdään tärkeinä Raisiossa. Uudelleenkäyttömarkkinoiden tehostaminen on erittäin tärkeää kiertotalouteen siirtymiseksi, ja siinä myös jätehuollolla on keskeinen rooli. Kiertotaloutta suunnitellessa tulee ottaa huomioon resurssitehokkuuden ja kierrätyksen lisäksi muutkin kiertotalouden liiketoimintamallit kuten jakamispalvelut ja elinkaaren pidentäminen.

 

Kaupungin näkökulmasta kiertotaloutta tulee edistää erityisesti yhteistyöllä alueen muiden kuntien sekä kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön, Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n (LSJH) kanssa. LSJH tarjoaa seudullisia jäte- ja kierrätyspalveluita mm. Isosuon- ja Topinojan jätekeskuksissa. Kierrätyskeskus aiheena on ollut mukana Topinpuiston kiertotalouskeskusta kehittävissä hankkeissa, joissa ratkaisuja on pohdittu LSJH:n yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeet ovat sisältäneet tutustumiskäynnit Eskilstunassa sijaitsevaan Retuna-myymälään ja muutamiin muihin eurooppalaisiin referensseihin. Myös muualla Suomessa on parhaillaan käynnissä vastaavan kaltaisia kierrätyskeskushankkeita, joiden kanssa LSJH tekee yhteistyötä.

 

LSJH:lla on seudulla pitkään jatkunut yhteistyö Turun Ekotorin ja muiden alueen kierrätyskeskustoimijoiden kanssa. On tunnistettu, että toimintaa tulisi monipuolistaa ja laajentaa myös yritysten suuntaan. Keväällä päättyneessä CirHubs 2 -hankkeessa (6Aika: Circhubs 2 - CircHubsCircHubs) LSJH kokosi 17 kumppaniyrityksen verkoston, jotka ovat halukkaita kehittämään uudelleenkäyttömarkkinoita alueella yhdessä. Uudelleenkäytöllä ja muilla kiertotalouden mukaisilla palveluilla on vielä valtavasti hyödyntämätöntä markkinapotentiaalia. Kiertotalousmyymälän luomia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, kuluttajille ja muille toimijoille selvitettiin CircHubs 2-hankkeessa: PowerPoint-esitys (circhubs.fi).

 

LSJH:n työ jatkuu yhteistyökeskustelujen ja mahdollisten tulevien hankkeiden kautta. Tavoitteena löytää seudulle investointihalukkuutta sekä vastuullinen operaattori yhteistyön vetäjäksi. Ensi kesänä LSJH käynnistää pilotin uudelleenkäytettävän tavaran vastaanotosta Topinpuiston jätekeskuksessa. Pilotin yhteydessä tutkitaan, kuinka paljon lajitteluasemille toimitetaan jätteenä uudelleenkäyttöön soveltuvaa materiaalia.

 

Kuntien omistama LSJH perustettiin huolehtimaan asukkaiden jätehuollon ja jäteneuvonnan järjestämisestä. Yhtiö on huolehtinut tehtävästä pitkään ja jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvät kysymykset ovat yhtiön ydinosaamista. Varsinaisen kiertotalouteen liittyvän kaupungin sisäisen resurssin puuttuessa ja LSJH:n asiantuntijuuteen viitaten Raision kaupunki tekee jatkossakin yhteistyötä kiertotalouteen liittyvissä näkökulmissa LSJH:n johdolla alueen muiden kuntien ja yritysten kanssa. Kaupunginhallitus 21.11.2022 §403 on antanut jätehuoltopoliittisen ohjelman luonnoksesta lausunnon, jossa todetaan jätteen määrän vähentämisestä ja käytettyjen tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäytön edistämisestä seuraavasti:

 

"Monet toimenpiteistä edellyttävät käytännössä, että kunnat yhdessä sekä yhteistyössä LSJH ja muiden toimijoiden kanssa toteuttavat toimenpiteitä. Kiertotalouden haasteet eivät ratkea yhden kunnan sisällä. Erityisen haasteellisia kunnille ovat rakennusosien, -tuotteiden ja ylijäämämaiden uudelleenkäyttö. Kiertotalouden edistämisessä tärkeää on tiedon lisääminen ja ajattelumallien muuttaminen. LSJH:n näkeminen aktiivisena kiertotalouden toimijana, kumppanina ja edistäjänä on hyvä toimintamalli."

 

Raision kaupunki keskittyy omalta osaltaan edistämään kiertotaloutta Raisiossa mm. joulukuussa alkaneessa Tulevaisuuden kestävä Raisio -hankkeessa, joka keskittyy ilmastojohtamisen kehittämisen lisäksi kaupunkiorganisaation sisäisten kiertotalouden toimintamallien luomiseen. Lisäksi kaupunki viestii asukkaille kiertotalouden mahdollisuuksista ja kaupungin sisäisistä palveluista kuten lainattavista käyttöesineistä ja varattavista yhteiskäyttötiloista.

 

Esittelijä Kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila

 

Päätösehdotus Lupalautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan valmistelun mukaisen vastauksen aloitteeseen.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Kaupunginhallitus 16.01.2023 § 9  

2214/11.00/2022  

 

 Kaupunginhallitus on lähettänyt aloitteen 15.11.2021 § 416 kaupunkikehityspalveluiden valmisteltavaksi.

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo 18.04.

Pidettiin kokoustauko klo 18.04-18.11.