Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.03.2022/Pykälä 133

Kaupunginvaltuusto 24.5.2021 § 73

"Valtuutettu Heikki Laine jätti seuraavan aloitteen:

"Raision kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloissa oli pientä laskua vuonna 2020, mutta edelleen poissaolot ovat huomattavia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat korkealla poissaolotilastoissa, mutta myös psyykkiset oireyhtymät ovat lisääntyneet.

Tutkimusten mukaan somaattisilla sairauksilla on suora syy-yhteys myös henkiseen hyvinvointiin, joten kohentamalla fyysistä kuntoa parannetaan myös mielenterveyttä ja sairauspoissaolot vähenevät.

Kaupungintalon saunatiloissa on alusta lähtien ollut uima-allasosasto, jonka käyttö on ollut vähäistä. Allasveden lämpötilaa jopa nostettiin yhdessä vaiheessa, mutta suosiota se ei ole juurikaan lisännyt.

Ehdotan, että uima-allas täytetään ja kyseinen tila varustetaan kuntoilulaitteilla, jotka hankitaan huolto-leasingilla, joka takaa laitteiden toimivuuden ja tarvittaessa uusimisen.

Tila olisi maksutta kaupungin työntekijöiden käytössä ja tilaa voitaisiin käyttää myös esimerkiksi työpaikkojen tyky- päivillä.

Raisiossa 24.5.2021

Heikki Laine  Jari Salonen

Harri Seikola  Eeva Savola

Vesa Parantainen"

Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Mika Koivisto poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 23.45."

Kaupunginhallitus 31.5.2021 § 191

"- - Kaupunginhallitus lähettää - - valtuutettu Heikki Laineen aloitteen koskien kaupungintalon saunatilojen uima-allasosaston uusiokäyttöä teknisen lautakunnan ja konsernihallinnon valmisteltavaksi - -"

Infralautakunta 08.03.2022     

Valmistelija: kiinteistöpäällikkö Ari Jalonen, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi ja talotekniikan asiantuntija Reijo Vasama, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Vastauksena Heikki Laineen ja muiden tekemään valtuustoaloitteeseen koskien kaupungintalon uima-altaan muuttamista kuntoilutilaksi:

Kaupungintalon uima-altaan käyttäjämääriä ei tilastoida, joten luotettavaa tietoa käyttäjämääristä ei ole saatavilla. Sauna- ja takkahuonetilojen vuokraajien arvioidaan olevan uima-altaan suurin käyttäjäryhmä. Vuosina 2018-2020 saunatiloja on vuokrattu tai annettu käyttöön yhteensä n. 60 kertaa.

Allasveden lämpötila pidetään matalana veden haihtumisen ja energiakulutuksen vähentämiseksi, joten ylläpitokustannusten arvioidaan olevan melko alhaiset. Allasveden puhdistuslaitteet on uusittu vuonna 2005. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tarvetta laitteiden uusimiselle.

Allashuoneen ja altaan siivous- ja kemikaalikustannukset ovat vähäisen käytön vuoksi matalat.

Uima-allashuoneen muuttamiselle kuntosaliksi ei ole rakenteellisia tai teknisiä esteitä. Mikäli aloitteen mukainen hanke päätetään toteuttaa, puretaan vedenpuhdistuslaitteet, allas kuivataan ja katetaan puurunkoisella levyrakenteella. Laatoitettuun reuna-alueeseen ei tehdä muutoksia, katettu allasalue pinnoitetaan kumimatolla. Takkahuoneen kokouskäytön vuoksi uima-allastilan ja takkahuoneen välinen seinä on rakennettava ääntä eristäväksi. Ilmanvaihtojärjestelmään ei tehdä merkittäviä muutoksia. Uima-allastilan valaistus tulee uusia. Seinä- ja kattopintoihin kiinnitettävien välineiden vuoksi ainakin osa seinä- ja kattopaneloinnista puretaan.

Toiminnallisen haasteen tilan käyttömuutokselle aiheuttaa allashuoneen reuna-alueiden pieni huonekorkeus (2,3 m), joka rajoittaa kuntoilulaitteiden sijoittelua. Huonekorkeutta vaativat toiminnot voidaan keskittää altaan kohdalle tekemällä allasalueen uusi lattia alempaan korkeusasemaan ja asentamalla kaide altaan ympärille.

Tulevan kuntosalin käyttö

Kuntosalin käyttöön liittyy joitakin kysymyksiä ja reunaehtoja, jotka tulee ratkaista ennen muutoksen tekoa. Sellaisia ovat esimerkiksi:

. Mille käyttäjäryhmälle kuntosalin käyttö on tarkoitettu (henkilökunnan tasapuolinen kohtelu)?

. Miten tilaan pääsee, jos ei työskentele kaupungintalossa?

. Rajataanko kuntosalin vuorokautista käyttöaikaa (miten valvotaan)?

. Rajataanko kuntosalin viikoittaista käyttöaikaa (miten valvotaan)?

. Onko kuntosali käytössä iltaisin (yhtäaikainen käyttö saunatilojen varaajan kanssa)?

. Onko kuntosali käytössä päivisin (yhtäaikainen käyttö takkahuoneen varaajan kanssa)?

. Miten varmistetaan, että ulkopuoliset eivät pääse tilaan?

. Kenen talousarvioon kuntosalilaitteiden vuokrakustannukset sisällytetään?

Edellä mainittujen kysymysten merkitys pienenee ja henkilökunnan tasapuolista kohtelua lisää, jos kuntosalin käyttömahdollisuus rajataan työpäiviin klo 7.00-17.00 väliseen aikaan, jolloin kaupungintalon vahtimestari on pääosin paikalla ja ulko-ovea on mahdollista pitää avoinna. Rajaamalla kuntosalin käyttöaika iltapäivisin klo 17.00 saakka, voidaan saunatilojen iltakäytölle syntyvää haittaa tilojen samanaikaisesta käytöstä vähentää merkittävästi.

Muutoksen rakennuskustannusarvio

Kustannusarvio sisältäen suunnittelun, purkutyöt, rakennusmateriaalit, LVIS- ja rakennustyöt ovat yhteensä noin 55 000 €.

Salin varustelu

Sali tulee varustella siten, että tila on viihtyisä ja varustelu riittävän monipuolinen, jolloin kynnys salin käyttöön olisi mahdollisimman matala.

Välineet

Aloitteessa on esitetty kuntosalilaitteiden hankintaa huoltoleasingillä. Toimivaan kuntosaliin tarvittavien välineiden määrää ja valikoimaa on alustavasti arvioitu yhdessä liikuntatoimen edustajien ja erään vuokraustoimintaa harjoittavan laitetoimittajan kanssa. Välinevalikoiman määrittelyssä on pyritty ottamaan huomioon viereisen kokoustilan samanaikainen käyttö, joka kuntoilulaitteiden käytöstä syntyvän melun vuoksi rajaa esim. vapaat levytangot pois varustevalikoimasta.

Välinetoimittajan kanssa laaditun varustevalikoiman hankintakustannus on n. 36 000 € alv. 0 % ja huoltoleasingkustannukset ovat n. 9 600 €/a. Laitemäärää vähentämällä vuokrakustannuksia on mahdollista pienentää.

Puolapuiden, käsipainojen, kahvakuulien, jumppapallojen ym. pienvälineiden määrä ja kustannukset selviävät tarkemman suunnittelun yhteydessä. Edellä mainitut pienvälineet kannattaa hankkia omaksi. Alustavan arvion mukaan pienvälineiden hankintakustannukset ovat luokkaa 3 000-5 000 €.

Yhteenveto

Kaupungintalon uima-allastila on muutettavissa aloitteen mukaisesti Raision kaupungin henkilökunnan kuntosaliksi. Kuntosalin käyttöehdot tulisi määritellä ennen muutostyön käynnistämistä. Allasosaston muuttaminen kuntosaliksi lisää käyttökustannuksia nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli hanke päätetään toteuttaa, tulisi hankkeelle varata talousarvioon tarvittavat investointi- ja käyttötalousmäärärahat.

Raision kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus käydä veloituksetta kuntosalilla ja uimassa Ulpukan tiloissa päivittäin, etu on voimassa 1.6.2023 saakka. Ulpukan tilat ovat avoinna pääsääntöisesti joka päivä (esim. arkisin klo 6-21 ja viikonloppuisin klo 11-18).

Esittelijä Va. tekninen johtaja Timo Oja

Päätösehdotus Infralautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.

Päätös Keskustelun kuluessa esittelijä teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen:

"Infralautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen ja toteaa, että kaupungintalon allasosaston muuttaminen kuntosaliksi ei ole kokonaistaloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää edellä mainituin perustein".

Esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 28.03.2022 § 133  

25/01.04.04.00/2022  

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää

1) antaa aloitteeseen seuraavan vastauksen: Kaupungintalon allasosaston muuttaminen kuntosaliksi ei ole kokonaistaloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää infralautakunnan esittämin perustein. Sen sijaan allasosaston käytön lisäämiseksi henkilöstölle tarjotaan jatkossa mahdollisuus viikoittain lenkkisaunaan. Alkuvaiheessa lenkkisauna tarjotaan tiistaisin ja torstaisin klo 7-9 ja klo 16-18 ja jatkossa käytön ja kiinnostuksen mukaan.

2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.