Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.11.2022/Pykälä 391

Kaupunginhallitus 14.11.2022 § 391  

971/02.02.00/2022  

 Valmistelija: kaupunginjohtaja Eero Vainio, talousjohtaja Sanna Häkli, etunimi.sukunimi(at)raisio.fi

Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2023

Tulevaisuuden Raisiota rakennetaan keskellä maailmanlaajuisia haasteita. Koronapandemia on saatu varsin hyvin hallintaan, mutta inflaatio, Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä seurannut energiapula sekä materiaalien saatavuusongelmat vaikuttavat raisiolaisiin ja kaupungin toimintaan monin tavoin. Raisioon on vuonna 2022 saapunut lähes 400 ukrainan sodan pakolaista ja olemme pyrkineet monin tavoin varautumaan maahantuloon sekä luomaan turvallista arkea tulijoille. Tämä työ jatkuu vuonna 2023.

Vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta katsomme Raisiossa luottavaisesti tulevaisuuteen. Raisio on muuttuvassa toimintaympäristössä ketterä kaupunkien pikkujättiläinen. Varaudumme laajassa yhteistyössä turvaamaan kaupungin toimintakyvyn ja kehitämme samalla rohkeasti vetovoimaista kaupunkiamme eteenpäin. Vuonna 2022 kaupungin väkiluku ylitti ensimmäisen kerran 25 000 asukkaan merkkipaalun ja positiivisen väestökehityksen ennakoidaan jatkuvan kaupungistumisen siivittämänä. Kaupunkiin on sijoittunut eri alojen uusia yrityksiä ja palveluita ja kaikenlaisille tonteille on erittäin hyvä kysyntä.

Kaupungin rooli ja talouden peruskivet ovat murroksessa

Vuosi 2022 jää viimeiseksi vuodeksi, jolloin Raisiolla on vielä omat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sotepalveluiden irrotus vaatii vielä alkuvuonna 2023 merkittävästi aikaa ja vaivaa. Samalla ryhdymme suunnittelemaan vuonna 2025 kuntien vastuulle valtiolta kokonaan siirtyvien työllisyyspalveluiden toteuttamistapaa. Kiitokset siirtyvälle sote-henkilöstölle ja kaupunkiin jäävälle henkilöstölle hyvinvointialueuudistuksen eteen paikoin sumun keskellä tehdystä työstä. Kaupungin uusi rooli on toimintojen järjestämisen näkökulmasta aiempaa pienempi, mutta keskiöön nousee entistä vahvemmin kasvun ja elinvoiman rakentaminen verkostomaisessa yhteistyössä. Kaupungin on myös luotava uusi rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja tässä työssä keskeisessä roolissa vuonna 2023 on uusi hyvinvointijaosto.

Kaupungin vuoden 2022 talous on toteutumassa huomattavasti talousarviota parempana ja vuodesta on tulossa ylijäämäinen. Tähän vaikuttavat dynaamisen yrityskenttämme tuottama kasvu, väestönkasvu ja myönteinen verokehitys. Vuodesta 2024 lähtien kuntatalouden talousnäkymät ovat kuitenkin vaikeat ja taloussuunnitelmavuodet alijäämäisiä. Talouden hallinnassa onkin keskeistä pitää toimintamenojen kasvu maltillisena ja säilyttää valmius sopeuttaa toimintaa vuonna 2024.

Raisio - Kestävän kasvun rohkea rakentaja

Kaupunkistrategian mukaan Raision missiona on olla Kestävän kasvun rohkea rakentaja ja visiona on, että Raisio on vehreä ja vetovoimainen uuden sukupolven kasvukaupunki. Kaupunkiorganisaatiossa on jatkettu strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja Moderni kehyskaupunki -organisaatiouudistuksen toimeenpanoa eli organisaatiokulttuurin, prosessien ja työtapojen kehittämistä uuden strategian mukaisella rohkealla otteella. Vuonna 2023 tullaan jatkamaan strategian mittarointia ja otetaan käyttöön sen tueksi uusia tiedolla johtamisen työkaluja. Maailman myllerrysten keskellä on erityisen tärkeää jatkaa rohkealla, eteenpäin katsovalla yhdessä tekemisellä ja ylläpitää valmiutta muutosketteriin ratkaisuihin. Tulevaisuudessa menestyvät ne kaupungit, jotka sijoittavat osaamiseen, tulevaisuuteen ja viihtyvyyteen.

Kaupungin investointitaso nousee merkittävästi kaupungin kasvusta ja ennakoivasta korjausvelan lyhentämisestä seuraavista palveluverkko- ja elinvoimainvestoinneista mikä merkitsee samalla velkamäärän kasvua. Vuosikymmenen loppuun ulottuvien painelaskelmien perusteella kaupungilla on edellytykset selvitä kasvuinvestointien aiheuttamasta velkamäärän kasvusta mikäli korkotasot eivät raketoi, kaupungin väestönkasvu saadaan pidettyä noin yhden prosentin kasvussa ja käyttötalouden yksikkökustannukset tehokkaina. Vuonna 2023 tullaan arvioimaan loppuvuosikymmenelle suunnitellut palveluverkkoinvestoinnit suhteessa voimakkaasti positiivisemmiksi muuttuneisiin väestöennusteisiin, kasvaneisiin korkoriskeihin sekä kaupungin tulonmuodostuksen mahdollisuuksiin. Loppuvuosikymmenen investointien myötä Raisiossa on nykyaikaiset ja terveelliset oppimistilat kasvaneelle lapsimäärälle, uudistettu keskusta (edellyttäen että maan hallitus käynnistää "E18 Raision keskusta"-hankkeen) ja muun muassa valmius säännölliselle lähi- ja kaukojunaliikenteelle. Vuonna 2030 Raisiolla on edellytykset olla yksi Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja.

Vuonna 2023 keskustan kaavasuunnittelu etenee, kaupunki panostaa yritysalueiden infran rakentamiseen, junaseisakkeen rakentamissuunnittelu käynnistyy ja ulkoilu- ja liikuntaolosuhteita parannetaan useilla asuinalueilla. Pienempien, mutta merkittävien toimenpiteiden joukossa ovat esimerkiksi sataman kehittäminen Playa Del Raisiota parantamalla ja satama-alueen kokonaiskehittämisen konseptiehdotuksen laatiminen. Luonnon monimuotoisuutta parannetaan Raisionlahden ympäristössä, ja Raisionjoen ennallistamista jatketaan. Kulttuuritarjonta kehittyy, kun Kirjastotalolle avataan uusi museo. Keskustan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen panostetaan eri keinoin, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja tiestön talvihoitoa parannetaan ja osallistava asukasbudjetointi otetaan käyttöön.

Raisiossa on hyvä kasvaa

Vuoden 2023 talousarvio on laadittu lasten ja nuorten hyvinvointia ja harrastuksia tukien. Nousevien hintojen keskellä kaupunki jatkaa panostuksia harrastusten tarjoamiseen kaikille lapsille sekä kehittää aktiivisesti liikunta- ja ulkoiluolosuhteita kaikenikäisille. Tiedonpuiston koulun rakentaminen etenee toteutukseen, toisen uuden 5-9 luokkaisen koulun suunnittelu käynnistyy ja Kuloistenniittyyn ryhdytään rakentamaan päiväkotia ja uutta Suvituulenpuistoa.

Energiatehokkuuteen panostetaan muun muassa aurinkopaneeleita ja led-valaistusta hankkimalla ja osana sähkönsäästötoimenpiteitä valoja sammutetaan ja himmennetään hiljaisimpina aikoina sekä tehdään erilaisia pienempiä energiansäästötoimia kaupungin kiinteistöissä. Varautumista parannetaan etenkin sähkökatkoihin liittyen ja aktiivista varautumissuunnittelua jatketaan.

Organisaation kehittämisessä panostetaan edelleen työhyvinvointiin, tiedolla johtamiseen, avoimeen viestintään sekä konsernijohtamisen ja prosessien kehittämiseen kunnianhimoisella otteella. Jatkamme myös strategian mittaroinnin kehittämistä. Tehokkuushyötyjä haetaan esimerkiksi digitalisaatiosta, ja säännöllistä tulopuolta kasvatetaan siirtämällä tontinluovutusten painopiste maan myynnistä vuokraamiseen ja kehittämällä kaupungin kiinteistömanagerointia.

Vuosi 2023 on ylijäämäinen Vuoden 2023 talousarvion vuosikate on 11,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos on 3,3 miljoonaa euroa. Veroja ei koroteta. Kaupunkilaisille tarjottavien palvelujen määrä ja laatu pysyvät laadukkaina. Investointeja sisältyy talousarvioon 23,9 miljoonaa euroa (netto) ja investoinneista 62 % talonrakennushankkeisiin.

Raisio on 25 000 asukkaan vahvasti kehittyvä kasvukaupunki 150 000 asukkaan kaupungin palveluilla. Maailman muutosten keskellä Raisio jatkaa vahvalla kehittämisen ja kehittymisen polulla asukaslähtöisesti.

Raision kaupungin vuoden 2023 tuloksen muodostuminen

Raision kaupungin vuoden 2023 talousarvion valmistelun lähtökohtana on toiminut kaupunginhallituksen päättämä talousarviokehys, käydyt keskustelut talousarvion valmistelukokouksissa ja seminaareissa sekä kuluvan vuoden talouden ennuste.

Yleinen talouskehitys sekä kustannusten kehitys sisältävät maailman tilanteen vuoksi paljon epävarmuustekijöitä. Kustannusten ja korkojen jatkuva nousu luo epävarmuutta tulevan talousarviovuoden arviointiin. Kaupungilla on edessään historiallisen suuria investointeja ja kaupungin kasvava asukasluku edellyttää toiminnallisia ja sitä kautta taloudellisia panostuksia palvelutarjonnan ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Lisäksi sote-uudistuksen myötä tuloja ja menoja siirtyy hyvinvointialueelle, mutta kunnalle jää hoidettavakseen lainat ja tulevat investoinnit aiempaa pienemmällä tulorahoituksella.

Raision kaupungin talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025 on laadittu kaupunginvaltuuston marraskuussa 2022 päättämien veroprosenttien mukaan kunnallisveroprosentin ollessa 7,61 prosenttia. Kiinteistöverot ovat edellisvuoden tasolla.

Vuoden 2023 talousarviossa koko kaupungin tuottojen volyymi ilman rahoitustuottoja on noin 88,5 miljoonaa euroa. Verotulojen osuus on 61,3 miljoonaa euroa, valtionosuuksien osuus 10,8 miljoonaa euroa ja toimintatuottojen osuus 16,3 miljoonaa euroa.

Toimintakulujen kokonaisuus on noin 77,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut jakaantuvat toimielimittäin seuraavasti: kaupunginhallitus 10,9 miljoonaa euroa, sivistyslautakunta 40,5 miljoonaa euroa, vapaa-aikalautakunta 4,0 miljoonaa euroa, infralautakunta 21,1 miljoonaa euroa ja lupalautakunta 1,3 miljoonaa euroa. Kaupungin merkittävin kuluerä on palkat; henkilöstökulut ovat yhteensä 47,3 miljoonaa euroa.

Talousarviossa 2023 kaupungin tulos on 3,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen (131 eur/asukas). Investointeja esitetään tehtäväksi yhteensä 23,9 miljoonalla eurolla (netto). Kaupunki joutuu ottamaan uutta lainaa 14,8 miljoonaa euroa. Lainamäärä vuoden 2023 lopussa on arvion mukaan 58,7 miljoonaa euroa ja lainamäärä asukasta kohden on 2 319 €/asukas.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2023 käsitellään talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Eero Vainio

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle

- että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2025

- että lainanottoa koskeva valtuutuspäätös on seuraava:

. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lyhyttä tai pitkäaikaista lainaa siten, että nettolainanotto vuoden lopussa on 16 560 268 euroa.

. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi vuoden 2023 aikana 16 560 268 euron määrään asti. Lainanottovaltuus sisältää myös konsernitilin käyttöön liittyvän lyhytaikaisen lainan myöntämisen kaupungin tytäryhteisöille.

. Otettavat lainat voivat olla vaihtuvakorkoisia tai kiinteäkorkoisia.

- että kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään hallituksen päätöksistä aiheutuvat tarvittavat muutokset sekä muut tekniset korjaukset talousarviokirjaan sekä päivittämään päätöksessä esitettyä lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä / lainanottovaltuuden määrää hallituksen päätöksiä vastaavaksi.

Päätös Pidettiin kokoustauko klo 10.23-10.47. Mikko Kangasoja palasi kokoukseen ennen asian käsittelyä klo 10.47.

Puheenjohtaja ehdotti, että talousarviokirja käydään luvuittain läpi ja mahdolliset muutosehdotukset käsitellään talousarviokirjan mukaisessa järjestyksessä. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Tanja Parkko ehdotti Mika Koiviston kannattamana, että luvun 3.5 Ilmastotyö taulukosta (s. 20) kohta "Kaupunki rakentaa sähköautojen latauspaikkoja parkkipaikoille" muutetaan muotoon "Kaupunki edistää ja mahdollistaa sähköautojen latauspaikkoja parkkipaikoille" sekä kohta "Jäähallin kylmälaitteen uusiminen" muutetaan muotoon "Jäähalliyhtiön energiatehokkuuden parantaminen". Kaupunginhallitus hyväksyi nämä muutokset yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti muuttaa taulukosta kohdan "Kampanja öljylämmityksestä pois vaihtaneille asukkaille" muotoon "Kampanja, jolla kannustetaan vaihtamaan pois öljylämmityksestä".

Lukuun 4.5.5 (s. 28) kaupunginhallitus päätti, että sivistyspalvelut tekee tarvittavat tekniset muutokset ja korjaukset sekä lisää vastuuhenkilöt riskitaulukkoon.

Tanja Parkko ehdotti Mika Koiviston kannattamana, että luvun 3.5 Ilmastotyö taulukosta (s. 20) poistetaan kokonaisuudessaan Vetovoimainen kaupunki -osio. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Parkon ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist, Jukka Rantala) ja 5 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kappale 5.2.6 Jonni Moislahti ehdotti Jarmo Rosaman kannattamana, että lisätään kappaleen loppuun, että "Vuoden 2023 alusta jäähalliyhtiön toimintaan kohdistuvat kaupungin toiminnan kulut ja tuotot raportoidaan kootusti kvartaaleittain kaupunginhallitukselle." Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

Jonni Moislahti, Janne Laulumaa, Heikki Suominen ja Kristiina Engström poistuivat kokouksesta esteellisinä luvun 6.2 Tytäryhteisöille yhteiset tavoitteet käsittelyn ajaksi. He ovat tytäryhteisöjen hallitusten jäseniä (HL 28 § 1 mom. 5 kohta, ns. yhteisöjäävi).

Janne Laulumaa ja Heikki Suominen poistuivat kokouksesta esteellisenä kohdan 6.6 Raision Vuokra-asunnot Oy käsittelyn ajaksi. He ovat yhtiön hallituksen jäseniä (HL 28 § 1 mom. 5 kohta, ns. yhteisöjäävi).

Kristiina Engström ehdotti Jonni Moislahden kannattamana, että luvun 6.6 Raision Vuokra-asunnot Oy taulukko (s. 39) lähetetään tarkastettavaksi yhtiölle. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti yksimielisesti.

Kristiina Engström ehdotti Emma Lindqvistin ja Niina Äikkään kannattamana, että luvun 8.4 Henkilöstö ja henkilöstökulut s. 47 esitettävien vakanssien taulukkoon muutetaan varhaiskasvatuksen avustajat (4 kpl) varhaiskasvatuksen lastenhoitajiksi/avustajiksi ja palkkakustannukset muutetaan 112.000 euroon (palkkakulujen lisäys 11.200 euroa, henkilöstökuluvaikutus sivukuluineen yhteensä 13.626 euroa). Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

Emma Lindqvist ehdotti Annika Ollilan kannattamana, että s. 47 esitettävien vakanssien taulukkoon koulunkäynninohjaajien uusiin vakansseihin varataan 188.800 euron sijaan 230.600 euroa  ja koulunkäynninohjaajia palkataan 8 sijaan 10. Näistä kymmenestä koulunkäynninohjaajasta yläkouluun sijoitetaan 4 ohjaajaa.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 5 ei-ääntä (Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 Emma Lindqvist ehdotti Kristiina Engströmin kannattamana s. 47 esitettävien vakanssien taulukkoon, että kirjastossa syksystä 2019 asti täyttämättä olleen varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyöstä vastaavan kirjastonhoitajan tehtävä täytetään ja sille varataan resurssi talousarvioon (vakanssi 410022). Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja ne, jotka eivät kannata ehdotusta äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että lisäystä ei tehdä.

 Pidettiin kokoustauko klo 12.09-12.45.

 Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan siten, että talousarviokirjan lukuun 9.1 Kaupunginhallituksen alle Kh, konsernin Digipalveluihin lisätään henkilöstömäärärahoja 10.000 euroa tietohallintojohtajan palkka- ja sivukuluihin. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Tanja Parkko ehdotti Jonni Moislahden kannattamana, että taulukkoon 9.1.2.1 Kh, konsernin strategiset ja sitovat tavoitteet (s. 56) lisätään seuraava tavoite: Strateginen kaupunkitasoinen tavoite: Tasapainoinen talous -> Toiminnallinen tavoite: Toiminnan tehostaminen -> Kärkitoimenpide: Hyvinvointialueuudistuksen seurauksena, ja kaupungin toiminnan volyymin olennaisesti laskiessa, kaupungin tehtävänkuvat ja resurssitarpeet on arvioitu ja tarvittavat päätökset toiminnan kehittämiseksi on tehty -> Mittarit: Selvitys tehty 2024 -> Vastuutahot: Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: Hyvinvointijaostolle lisätään 40.000 euroa (Kaupunginhallitus, Kh, konserni, Päätöksentekopalvelut, Muut toimintakulut). Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Tanja Parkko ehdotti Jonni Moislahden kannattamana, että luvun 9.1.3 Kaupunginhallitus: Kh, kaupunkikehitys kaupunkitasoisiin elinvoima- ja kilpailukykytoimialan strategisiin ja sitoviin tavoitteisiin lisätään Satama-alueen monipuolinen kehittäminen -kohtaan kirjaus yhteistyössä infralautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Emma Lindqvist ehdotti Kristiina Engströmin kannattamana lukuun 9.3 Infralautakunta, että talousarvioon varataan 50.000 euroa Föli-fillareille. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 2 ei-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 Emma Lindqvist ehdotti Kristiina Engströmin kannattamana lukuun 9.3 Infralautakunta, että Harkon rakennuksen purkuun varattu summa otetaan pois talousarvioesityksestä ja valtuusto tekee päätöksen Harkon rakennuksen jatkosta vuonna 2023. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Lindqvistin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala) ja 2 ei-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 Jukka Rantala ehdotti Jarmo Rosaman kannattamana lukuun 9.5 vapaa-aikalautakunta, että talousarvioon lisätään määräraha ja kirjaus Hahdenniemelle uinninvalvonta kesäkaudeksi. Määrärahan varaamiseksi vapaa-aikalautakunnan palvelujen ostoista siirretään 15.000 euroa henkilöstökuluihin. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Pidettiin kokoustauko klo 14.11-14.22.

 Jonni Moislahti poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 14.22-14.28.

 Tanja Parkko ehdotti Jari Salosen kannattamana, että lukuun 10.3 Käyttöomaisuusirtaimistojen hankintaesitykset muutetaan vapaa-aikalautakunnan määrärahoja (s. 100) seuraavasti:

 Lähiliikuntapaikka: Päiväkoti- ja koulupihojen liikkumis- ja liikuntaolosuhteiden kehittäminen 40.000 euroa

 Koulujen yhteydessä olevien hiekkakenttien perusparannus 20.000 euroa

 Retkeilyreitistöjen kehittäminen: Haunisten altaan ympäristö 40.000 euroa

 Ulkokuntosali, Tikanmaa alue ja Hahdenniemen satama-alue 60.000 euroa.

 Jäähallin kylmälaitteen uusiminen - siirretään jäähalliyhtiön investointeihin

 Raision museo Harkon näyttelykalusteet (näyttelyseinäkkeet, vitriinit, jne.) 100.000 euroa.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti, että kohdat käsitellään yksi kerrallaan. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

1)      Lähiliikuntapaikka: Päiväkoti- ja koulupihojen liikkumis- ja liikuntaolosuhteiden kehittäminen 40.000 euroa (pohjaehdotus 60.000 euroa). Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Parkon ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Kristiina Engström, Emma Lindqvist, Jukka Rantala) ja 5 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

2)      Koulujen yhteydessä olevien hiekkakenttien perusparannus 20.000 euroa (pohjaehdotus 30.000 euroa). Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Parkon ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mikko Kangasoja, Kristiina Engström, Emma Lindqvist, Jukka Rantala) ja 4 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Mika Koivisto). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

3)      Retkeilyreitistöjen kehittäminen: Haunisten altaan ympäristö 40.000 euroa (pohjaehdotus 80.000 euroa). Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

4)      Ulkokuntosali, Tikanmaa alue ja Hahdenniemen satama-alue 60.000 euroa (pohjaehdotus 120.000 euroa), lisäksi kirjataan, että Hahdenniemen ulkokuntosalin kehittämiseen palataan tulevana vuonna. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

5)      Jäähallin kylmälaitteen uusiminen -kohta ja määräraha poistetaan talousarviosta kokonaan. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

6)      Raision museo Harkon näyttelykalusteet (näyttelyseinäkkeet, vitriinit, jne.) 100.000 euroa (pohjaehdotus 125.000 euroa). Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Parkon ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Parkon ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 Kristiina Engström ehdotti investointiohjelmaan hankkeeseen 3008 Teollisuus- ja kauppa-alueet, sitomattomat kohteet (s. 102), että määräraha pienennetään 100.000 euroon, josta 20.000 euroa vähennetään hankkeeseen varatusta 100.000 eurosta ja 20.000 euroa vähennetään erillisestä yritystaulujen ja opasteiden 40.000 euron määrärahasta. Puheenjohtaja totesi, että ehdotus raukesi kannattamattomana.

 Emma Lindqvist ehdotti Kristiina Engströmin kannattamana investointiohjelmaan, että hankkeen 3050 Ystävyydenkadun liikennevalot (s. 103) määrärahaa piennetään 100.000 eurosta 75.000 euroon. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan, siten että investointihankkeen 3200 kirjaus " Määrärahojen kohdentamisesta päättää tekninen johtaja talousarviovuoden aikana ja talousarviovuoden jälkeen infralautakunnalle esitetään kooste, miten sitomattomat määrärahat on käytetty." muutetaan muotoon "Määrärahojen kohdentamisesta päättää tekninen johtaja talousarviovuoden aikana. Infralautakunnalle esitetään talousarviovuoden aikana kooste, miten sitomattomat määrärahat on käytetty." Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan siten, että investointihankkeen 3203 Keskustakohteet teksti muutetaan seuraavaksi: " Keskustan viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan vuonna 2023 usein eri keinoin. Suurin yksittäinen parannuskohde on Torikujan aukion kunnostaminen. Aukion viihtyisyyttä lisätään penkein ja istutuksin sekä parannetaan turvallisuutta lisäämällä valaistusta ja lisäksi alueelle on suunniteltu valoteos. Kohteen suunnitelma on hyväksytty 25.5.2021 §77 (tekn. ltk). Suunnitelman mukainen kustannusarvio on 125 000 (02/21).  Vuonna 2023 keskustakohteiden määrärahoista maksimissaan 150 000€ kohdennetaan erikseen perustettavan työryhmän valmistelemiin hankkeisiin. Työryhmässä on elinvoima- ja kilpailukykytoimialan, keskustayrittäjien ja kiinteistönomistajien edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnitella nopeasti toteutettavia keskustan viihtyvyyttä lisääviä kehittämisinvestointeja. Keskustakohteiden määrärahojen tarkemmasta käytöstä päättää tekninen johtaja. Infralautakunnalle ja kaupunkikehitysjaostolle esitetään talousarviovuoden aikana kooste, miten sitomattomat määrärahat on käytetty." Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Kristiina Engström ehdotti Tanja Parkon kannattamana, että investointikohteen 3203 Keskustakohteet määräraha vähennetään 350.000 eurosta 300.000 euroon. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Mikko Kangasoja poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 15.30-15.34.

 Tanja Parkko ehdotti, että hankkeelle 3565 Suvituulenpuisto varataan määrärahaksi 450.000 euroa/vuosi (v. 2023-2025). Kaupunginhallitus hyväksyi tämän yksimielisesti.

 Pidettiin kokoustauko klo 15.43-15.53

 Kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila poistui kokoustauon aikana klo 15.49.

 Mikko Kangasoja poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 15.56-15.57.

 Jonni Moislahti ehdotti Jukka Rantalan ja Jarmo Rosaman kannattamana, että talonrakentamisohjelman hankkeen 4332 Kuloistenniitty päiväkoti osalta kirjataan, että ensin toteutetaan tarveselvitys ja hankesuunnitelma, jonka tulee sisältää rakentamisen eri vaihtoehtojen käsittelyn ja palveluntuottotavan selvitys sekä tarkennetut kustannusarviot. Tämän jälkeen investointipäätös tuodaan lisätalousarvioesityksenä valtuustoon. Hankkeen rahoituksesta poistetaan 7 miljoonaa euroa ja tilalle varataan 200.000 euroa suunnitteluun vuodelle 2023.

 Kristiina Engström ehdotti, että talonrakentamisohjelman hankkeen 4332 Kuloistenniitty päiväkoti määrärahaa muutetaan siten, että vuodelle 2023 varataan 2 milj. euroa ja vuodelle 2024 varataan 3,5 milj. euroa. Puheenjohtaja totesi, että ehdotus raukesi kannattamattomana.

 Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Moislahden ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Kristiina Engström, Emma Lindqvist) ja 9 ei-ääntä (Jari Salonen, Jonni Moislahti, Tanja Parkko, Jarmo Rosama, Annika Ollila, Niina Äikäs, Mika Koivisto, Mikko Kangasoja, Jukka Rantala). Puheenjohtaja totesi, että Moislahden ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

 Mikko Kangasoja poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 16.34.

 Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle

 - että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 kokouksessa tehdyin muutoksin

- että lainanottoa koskeva valtuutuspäätös on seuraava:

. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lyhyttä tai pitkäaikaista lainaa siten, että nettolainanotto vuoden lopussa on 16 560 268 euroa.

. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tilapäisluottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi vuoden 2023 aikana 16 560 268 euron määrään asti. Lainanottovaltuus sisältää myös konsernitilin käyttöön liittyvän lyhytaikaisen lainan myöntämisen kaupungin tytäryhteisöille.

. Otettavat lainat voivat olla vaihtuvakorkoisia tai kiinteäkorkoisia.

- että kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään hallituksen päätöksistä aiheutuvat tarvittavat muutokset sekä muut tekniset korjaukset talousarviokirjaan sekä päivittämään päätöksessä esitettyä lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä / lainanottovaltuuden määrää hallituksen päätöksiä vastaavaksi.

 Talousjohtaja Sanna Häkli, sivistysjohtaja Leena Laakso ja tekninen johtaja Timo Oja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 16.40.