Sivistyslautakunta (1.8.2021 - 31.5.2025)
Pöytäkirja 19.01.2022/Pykälä 5

 

Kaupunginvaltuusto

§ 21

25.2.2019

 

Asianro 325/02.05.01/2019

§ 5

Valtuutettu Heikki Laineen ym. valtuutettujen aloite koskien Liikkuva koulu -hankkeen jatkon turvaamista

 

Päätöshistoria

 

Kaupunginvaltuusto 25.2.2019 21 §

 

                                                          Valtuutettu Heikki Laine jätti seuraavan aloitteen:

 

“Raision kaupunki on saanut Liikkuva koulu hankkeeseen hankerahaa, mutta nyt tuo ulkopuolinen rahoitus päättyy tämän lukuvuoden jälkeen ja siirtyy 2. asteen hankkeeksi.

 

Hanke on alkanut Tahvion koulusta v. 2010 ja viimeiset 2 vuotta ovat kaikki peruskoulut olleet mukana hankkeessa.

 

Hankerahalla on saatu paljon aikaan, mm. saatu rahoitettua välkkäreiden koulutus, johon koulutukseen on osallistunut 20 oppilasta, nämä välkkärit liikuttavat oppilaita välitunneilla ja koulutukseen on mennyt rahaa noin 400€ / koulu.

 

Lisäksi rahaa on käytetty toiminnallisen oppimisympäristön kehittämiseen. Hankerahalla on saatu myös välineitä eri tarpeisiin kuten kiipeilyseinä Friisilän koulun aulaan.

 

Rahoituksella on myös pyöritetty seurakoulukerhoja, joista Raisio palkittiin edellisen vuoden Urheilugaalassa. Nykyisin tämä toimii torstaisin 2 tuntia / koulu seurojen vetäminä, josta seuroille maksetaan korvausta.

 

Kuten hyvin tiedämme, toimii liikunta ja seuratoiminta erinomaisena ennaltaehkäisynä nuorten aktivoimiseksi. Tiedämme miten perhepalveluiden kustannukset ovat karanneet ja tämä toiminta toimii myös siellä mitä parhaiten ennaltaehkäisevänä toimintana. Liikkuva koulu tulee myös liittää yhtenä tärkeänä osana hyvinvointi suunnitelmaan.

 

Ehdotan, että Raision kaupunki ryhtyy pikaisesti selvittämään rahoitusta, jolla Liikkuva koulu hankkeen jatkuminen pystytään turvaamaan jo tulevalla syyslukukaudella ja jatkossa määräraha sidotaan talousarvioon.

 

Rahoitusta laskettaessa tulee myös huomioida koulujen nuorisoparlamenteissa esille ottamat epäkohdat, jotka myös tukevat ohjelmaa.

 

Raisio 25.02.2019

 

Heikki Laine                                  Vesa Parantainen

Jarmo Rosama                             Ari Leinonen

Helena Viljanen                          Jukka A. Rantala

Merja Niemi                                 Jari Pulkkinen

Eeva Savola                                   Tanja Parkko

Kimmo Kosonen                         Niina Äikäs

Saila Rintee                                  Eija Erasvuo

Maria Virko                                   Susanna Mäntysaari”

 

 

                                                         

 

 

 

 

 

Päätös                                           

Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

 

 

 

 

 

Kaupunginhallitus 4.3.2019 § 71

 

                                                          ” - - Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Heikki Laineen aloitteen koskien Liikkuva koulu -hankkeen jatkon turvaamista sivistyslautakunnan valmisteltavaksi - - ”

 

 

Sivistyslautakunta 19.1.2022

 

                                                          Friisilän koulun rehtori Sari Aaltonen, liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Karita Toivonen, sivistysjohtaja Leena Laakso:

 

Erilaisia kärkihankkeita harrastustoiminnan yhdistämiseksi koulupäivän yhteyteen on ollut 2000-luvun aikana useita. Vuonna 2008 aloitettiin koulujen kerhotoiminnan elvytys. Raisio oli mukana uudessa rahoitushaussa alusta alkaen. Vuonna 2010 Raisiossa lähdettiin mukaan Liikkuva koulu- hankkeeseen, josta haettiin myös kerhotoimintaan rahoitusta. Liikkuva koulu- hankkeen myötä kehitettiin Raisioon seura-koulukerhopaketti. Tavoitteena oli järjestää matalan kynnyksen liikunnallista iltapäivätoimintaa Raision alakoulujen oppilaille urheiluseurojen toteuttamana. Seura-koulukerhotoiminta laajennettiin jokaiseen Raision perusopetuksen alakouluun syksyllä 2016. Kouluille laadittiin oma kerholukujärjestys. Uutena kouluihin tuli aamukerhot. Tämän lisäksi Raision liikuntapaikoissa järjestettiin alakoulujen yhteisiä kerhoja. Raisiossa siis toteutettiin harrastamisen Suomen mallin toimenpiteitä jo tuolloin.

 

Liikkuva koulu -toiminnan vakiintumisen taso vaihtelee Raisiossa perusopetuksessa koulujen välillä. Tärkeää on rehtoreiden positiivinen asenne sekä koulukohtaiset liikuntaveturit, jotka kokoontuvat säännöllisesti yhteisen Liikkuva koulu -toiminnan kehittämisen äärelle osana omaa työtään. Toiminnan vakiintumisen kannalta tärkeitä ovat mm. kuntatason koordinointi ja kehittäminen, jota Raisiossa tekevät opetuksen kehittämispäällikkö Heli Kivelä, Liikkuva koulu -vastuuopettaja Anu Muurinen sekä liikuntapalveluista liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Karita Toivonen ja liikuntasuunnittelija Mari Ruohonen. Merkittävää on myös poikkihallinnollinen yhteistyö.

 

Kolmessa perusopetuksen koulussa on toteutettu “Uutta buugia Liikkuva koulu -toimintaan” -työpaja henkilöstölle. Tässä yhteydessä koulun henkilöstö on tehnyt nykytilan arvioinnin Liikkuva koulu -toiminnan tämänhetkisestä tilanteesta sekä koulun henkilöstö on rakentanut koulukohtaisen hyvinvoinnin vuosikellon. Liikkuva koulu -toiminta tulisi olla kirjattuna koulujen vuosisuunnitelmiin. Liikkuva koulu toiminta jatkuu edelleen Raision perusopetuksen kouluissa ja on osa kaikkien perusopetuksen koulujen toimintaympäristöä. Lisäksi harrastamisen Raision mallin edistäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa edistää Liikkuva koulu -toiminnan tavoitteita hyvin vahvasti.

 

Raision kerho- ja harrastustoiminnan mallia (RaiHa) on rakennettu poikkihallinnollisena yhteistyönä sivistyspalveluiden organisoimana keväästä 2021 alkaen. Kehittämistyön päämääränä oli yhtenäistää kerho- ja harrastustoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen avulla etsitään uusia parempia käytänteitä harrastustoiminnan vakinaistamiseksi koulupäivän yhteyteen. Laadukas harrastustoiminta edellyttää toiminnan hyvää organisointia, resursointia, tavoitteellisuutta sekä vahvaa järjestäjien ja ohjaajien sitoutumista.

 

Raision harrastamisen mallin rakentamisen tavoitteet jaoteltiin laadullisiin, määrällisiin ja vaikuttavuustavoitteisiin. Laadulliset tavoitteet sisältävät harrastustoiminnan suunnittelemisen tarvelähtöisesti, tavoitteellisesti ja oppilaita kuullen. Laadun takaamiseksi yhteistyön on oltava toimivaa paikallisten yhteistyökumppaneiden ja alueellisten verkostojen kanssa. Toiminnan organisoiminen on onnistunut määrällisten tavoitteiden suhteen, kun jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tarjotaan harrastustoimintaa kouluvuoden aikana. Harrastustoimintaa viedään alueille, joissa sitä on vähän tarjolla.

 

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat niitä asioita, joihin mallin rakentamisella vaikutetaan. Mallin tarkoituksena on vähentää lasten yksinoloa, tukea sosiaalista kasvua, parantaa lasten hyvinvointia sekä lisätä kouluviihtyvyyttä. Lasten mahdollisuus harrastaa lähiympäristössä, perheiden mahdollisuus viettää yhteistä aikaa iltaisin ja koulutilojen monipuolinen käyttö ovat niin ikään oleellisesti huomioitavia asioita mallin rakentamisessa.

 

Koulujen rehtorit ja kerhovastaavat (RaiHarit) ovat keskeisessä asemassa kunkin koulun harrastustoimintaa suunniteltaessa. Kouluille laadittiin keväällä 2021 koulukohtaiset harrastustarjottimet, joissa huomioitiin lasten ja nuorten toiveet, koulujen tilat, välineet, koulukuljetukset ja lukujärjestykset. Muu alueella tarjottava harrastustoiminta kartoitettiin tässä vaiheessa, ettei hanke kilpailisi jo olemassa olevan harrastustoiminnan kanssa. Tavoitteena on saada kaikki lapset ja nuoret harrastustoimintaan mukaan. Jotta se olisi mahdollista, on harrastamisen tarjotin oltava innostava, monipuolinen sekä laadullisesti korkeatasoinen.

 

Raisiossa koulujen harrastuskoordinaattori huolehtii perusopetuksen koulujen oman harrastustoiminnan organisoimisesta. Liikuntasuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu seuraparlamentin kokoaminen ja yhteistyötahojen harrastustoiminnan organisoiminen. Koordinaattoreiden työkenttä on niin laaja, että kahden koordinaattorin tarve on perusteltu. Kunnan kumppaneiksi tulee harrastusten järjestäjät taiteen, kulttuurin, liikunnan, nuorisoalan ja muiden alojen toimijat.

 

Olennaisin oppi Islannista mallista on se, ettei Raision harrastamisen malli voi olla projekti tai hanke. Kyseessä on sitoutumista yli valtuustokausien vaativa kulttuurinmuutos, jolla tiivistetään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä uudistetaan kaupungin palvelurakennetta. Tavoitteena on tulevaisuudessa lasten ja nuorten harrastamisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Raision harrastamisen malli sisältyy kaupungin uuteen strategiaan ja on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Kansallisesti Suomen harrastamisen mallin rahoitus on tavoitteena tuoda hankerahoituksesta perusrahoituksen osaksi. Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa. Seuraava Harrastamisen Suomen mallin avustushaku on keväällä 2022. Avustusta jaetaan kunnille 14,5 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin verkkosivut https://harrastamisensuomenmalli.fi/.

 

 

 

Päätösehdotus                           Sivistysjohtaja Leena Laakso

 

Sivistyslautakunta antaa edellä olevan vastauksen Heikki Laineen valtuustoaloitteeseen.

 

 

Päätös                                           

Sivistyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

 

 

 

 

Tiedoksi

Kaupunginhallitus