RSS-linkki
Kokousasiat:https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginvaltuusto (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 29.04.2019/Pykälä 43
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
|
Asianro 650/12.00.01/2018 |
§ 43
Valtuutettu Emma Lindqvistin ym. valtuutettujen aloite koskien koulunkäynninohjaajien resurssien kasvattamista sekä varhaiskasvatuksen kolmiportaiseen tukeen siirtymistä
Päätöshistoria
Kaupunginvaltuusto 28.5.2018 78 §
Valtuutettu Emma Lindqvist jätti seuraavan aloitteen:
”Koulunkäynninohjaaja työskentelee tukea tarvitsevan oppilaan kanssa auttaen toimissa, joista tämä ei itsenäisesti selviydy kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa takia. Ohjaajia työskentelee niin henkilökohtaisena apuna kuin ryhmien ja oppilaitosten yleisenä tukena. Koulunkäynninohjaaja, arkikielessä usein koulunkäyntiavustaja, voi olla taustaltaan koulutettu ohjaaja, lähihoitaja tai vaikkapa välivuottaan viettävä nuori, työllistetty tai harjoittelija.
Koulunkäynninohjaaja on merkittävä voimavara oppilaan ja ryhmän oppimisen apuna ja koulurauhan takaamisessa. Raisiossa ollaan siirtymässä ohjaajien resursoinnissa pistejärjestelmään, joka siirtää ohjaajia niihin oppilaitoksiin, joissa avun tarve on akuutti. Pisteytysjärjestelmä on kannatettava, mutta herättää myös kysymyksiä ja huolta: emmekö voisi keskittyä pelkän tulipalojen sammuttamisen sijaan myös ennaltaehkäisemään palojen syttymistä? Vähäisten ohjaajaresurssien kanssa taiteilun sijaan ohjaajien työ tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä ja sosiaalihuollon arjessakin näkyvänä asiana.
Puutteellisesta resursoinnista kertoo se, ettei henkilökohtaista avustajaa voida aina osoittaa vuosibudjetin jo ylityttyä. Tämä voitaisiin ehkäistä ennaltaehkäisevällä otteella ja pitkäjänteisellä, jo varhaiskasvatuksesta lähtien toteutetulla suunnittelulla. Tukea tarvitsevaa lasta ei myöskään saisi kohdella heittopussina: henkilökohtaisen avustajan tulisi olla tuttu ja turvallinen henkilö, ei kuukausittain vaihtuva työllistetty.
Edellä esitettyyn perustuen esitän, että
- Koulunkäynninohjaajien resursseja lisätään ja resursoinnissa pyritään pitkäjänteisyyteen ja ennaltaehkäisevyyteen, lapsen etu edellä
- Koulutettuja ja esim. työllistettyjä koulunkäynninohjaajia ei rinnasteta, vaan työllistetyt nähdään lisävoimavarana
- Varhaiskasvatuksessa siirrytään kolmiportaisen tuen malliin, jolloin myös avustajaresurssien ennakointi ja suunnittelu helpottuu
Raisiossa 28.5.2018
Emma Lindqvist
Kaupunginvaltuutettu (vas.)
Saila Rintee Juha Jormanainen
Sari Suominen Kari Hanka
Leena Rihko Jyrki Yrttiaho
Vesa Parantainen Maria Virko
Janne Laulumaa Jari Pulkkinen
Merja Niemi Janette Broberg
Kimmo Kosonen Eija Erasvuo”
Päätös
Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus 11.6.2018 § 214
”---
Kaupunginhallitus lähettää
- valtuutettu Emma Lindqvistin aloitteen koskien koulunkäynninohjaajien resurssien kasvattamista sekä varhaiskasvatuksen kolmiportaiseen tukeen siirtymistä sivistyskeskuksen valmisteltavaksi ja---”
Sivistyslautakunta 8.4.2019 52 §
”Sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus ja varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Rantanen 3.4.2019:
Kaupunginvaltuuston vuodelle 2019 hyväksymän talousarvion mukaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ohjaajien palkkaukseen käytössä oleva määräraha on tällä hetkellä noin 1 055 000 euroa. Määräraha mahdollistaa vuosittain noin 41 vakituisen ja 5 määräaikaisen ohjaajan palkkaamisen kouluihin ja päiväkoteihin.
Lasten yksilöllisen tuen tarve on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Koulujen ja päiväkotien käytössä olevia resursseja ohjataan entistä voimakkaammin tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestämiseen. Lapsille suunnattu yksiköllinen tuki pyritään järjestämään heidän omaan opetusryhmään, kouluun tai päiväkotiin, mikäli se on yleisten opetusjärjestelyiden vuoksi mahdollista. Koulunkäynninohjaajien merkitys lasten opetuksen järjestämisessä on merkittävä ja heidän antamalla tuki oppilaiden opetukseen kouluissa ja päiväkodeissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa on välttämätön.
Ohjaajien sijoittumista kouluihin ja päiväkoteihin tarkastellaan vuosittain lasten tuen tarpeen ja muiden opetusjärjestelyiden mukaisesti. Lasten saamaa tuki opetukseen on aina kokonaisuus, joka muodostuu opetusryhmästä, mahdollisesta ohjaajasta sekä muista opetukseen annettavista tuen muodoista. Arviot tuen riittävyydestä tuleekin tehdä aina koko tukijärjestelmän pohjalta ja sivistyskeskuksessa pyritään aktiivisesti kehittämään koulujen ja päiväkotien mahdollisuuksia lasten oppimisen yksilölliseen tukemiseen.
Raision varhaiskasvatuksessa ei ole lasten tuen tarpeen määrittelyssä käytössä kolmiportaista tukea, kuten esi- ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa olevat alle oppivelvollisuusikäiset lapset kuuluvat terveydenhuoltolain mukaisesti neuvolapalvelujen piiriin ja perusopetuslain mukaisessa esiopetuksessa olevat lapset kouluterveydenhuollon palvelujen piiriin.
Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisesti lapsen tuen tarve kirjataan lapselle tehtävään varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksenopettaja ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa.
Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen kehityksen ja oppimisen tuen tarpeet, tuen aloittamisen ajankohta sekä mahdollinen tuen tarpeen päättymisen ajankohta, tavoitteet, menetelmät ja pedagogiset oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut. Vasuun kuvataan myös yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa sekä vanhemman vastuulla olevat asiat sekä kirjataan monialainen yhteistyö ja eri tahojen vastuut sekä yhteystiedot. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja tukitoimien riittävyydestä tehdään ennalta sovitun ajankohdan mukaisesti (Raision kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma luku 5.4.).
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilökohtainen avustaja on lapsella, joka tarvitsee kehityksen ja oppimisen tuen lisäksi henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa, kuten perushoidossa ja siirtymätilanteissa sekä lääkinnällisissä hoitotoimenpiteissä. Henkilökohtainen avustaja voi olla myös lapsella, jolla on käyttäytymisessä ja itsekontrollissa niin suuria pulmia, että lapsen ja lapsiryhmän turvallisuutta ei voida muuten turvata. Näiden lasten tarvitsema tuki on niin suuri, että Raision kaupungin omissa perusopetuksen yksiköissä ei ole voitu heidän opetustaan järjestää. Opetus on järjestetty mm. erityishuoltopiirin yllä pitämässä Mylly-Antin koulussa tai Turun kaupungin erityisopetusta antavissa kouluissa (mm. Luostarinvuoren koulussa). Näissä tapauksissa avustajat eivät ole siirtyneet oppilaiden mukana vaan kouluilla on ollut oma henkilöstönsä avustajien tehtävissä.
Lapsen siirtyessä esiopetukseen huolehditaan tiedon siirrosta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Samoin toimitaan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen. Jos lapsella on ollut henkilökohtainen avustaja, hän jatkaa lapsen kanssa edelleen myös esiopetuksessa. Perusopetukseen avustaja on siirtynyt lapsen mukana yksittäisissä tapauksissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta asiantuntijaryhmä on laatinut alustavan selvityksen kaksivuotisesta esiopetuksesta 5-6 –vuotiaille. Selvityksessä esitellään erilaisia vaihtoehtoja kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamiseksi, sen mahdollisuuksista ja toteuttamisen vaikutuksista. Kaksivuotisen esiopetuksen toteutuessa myös oppilashuollolliset tukipalvelut tulevat uuden ikäryhmän oikeudeksi. https://www.oph.fi/julkaisut/2019/kaksivuotinen_esiopetus
Päätösehdotus Sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus
Sivistyslautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.
Päätös Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.”
Kaupunginhallitus 15.4.2019 113 §
”Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen
Kaupunginhallitus päättää
- merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja
- saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.
Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.”
Päätösehdotus Kaupunginhallitus
ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi.
Päätös
Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi |
|
Emma Lindqvist |
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |