RSS-linkki
Kokousasiat:https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Tekninen lautakunta (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 26.03.2019/Pykälä 42
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Kaupunginvaltuusto |
§ 56 |
26.3.2018 |
|
Asianro 438/11.03.07/2018 |
§ 42
Valtuutettu Eija Erasvuon ym. valtuutettujen aloite koskien lumenkaatopaikkojen harkittua sijoittamista ja mikromuovien suodattamista osaksi vihreämpää ja turvallisempaa Raisiota
Päätöshistoria
Kaupunginvaltuusto 26.3.2018 56 §
”Valtuutettu Eija Erasvuo jätti seuraavan aloitteen:
”Mikromuoviksi kutsutaan muovinhiukkasia, joiden halkaisija on alle viisi millimetriä. Niitä syntyy mm. muovituotteiden haurastuessa sekä tieliikenteen hiukkaspäästöistä.
Mikromuoveja on kaikkialla. Ongelmia syntyy, kun ne pääsevät vesistöihin ja
reagoivat ympäristömyrkkyihin. Vesistöjen mikromuovihitusista on mitattu jopa
miljoonakertaisia myrkkymääriä ympäröivään veteen verrattuna. Vesistöissä
mikromuovit päätyvät eliöiden ruoaksi, sillä planktoneliöt eivät erota
mikromuovia oikeasta ravinnosta. Muovi kertyy planktonia syöviin vesieliöihin,
kuten kaloihin, ja voi haitata niiden kasvua tai tappaa ne ennen
lisääntymisikää. Planktonia syövistä vesieliöistä ne kulkeutuvat
ravintoketjussa aina ihmisten ruokapöytiin asti. Niitä on havaittu jopa
juomavedessä. Mikromuovia on löydetty kaikista maailman meristä, Itämeren
kaloista ja simpukoista, myös saksalaisesta oluesta. Vesialueista
kuormittuneimpia muovin osalta ovat Turun ja Helsingin vesialueet.
Suurin mikromuovin päästäjä on tieliikenne. Se aiheuttaa valtavan
muovikuormituksen luontoon renkaista ja tienpinnasta irtoavien muovihiukkasten
vuoksi. Liikenteen aiheuttama muovikuorma on jopa puolet vesistöön päätyvästä
mikromuovista. Se päätyy sinne ilman, sadevesien, sulamisveden ja teiltä
auratun lumen mukana. Tämän vuoksi lumenkaatopaikkojen sijaintia tulee
Raisiossakin tarkastella kriittisesti ja huolehtia siitä, että sulamisvedet
eivät joudu vesistöön.
Raisio on kokoonsa nähden Suomen vilkkaimmin liikennöityjä pikkukaupunkeja.
Kaupunkimme läpi kulki vuonna 2016 keskimäärin 20472 ajoneuvoa vuorokaudessa,
enimmillään jopa 33501 ajoneuvoa. Meidän tulisikin huolehtia, ettemme omalta
osaltamme lisää elinympäristömme ja itsemme tuhoamista.
Raision Vihreä valtuustoryhmä esittää, että lunta ei kuljeteta vesistöjen
lähelle eikä kipata mereen, vaan lumenkaatopaikat sijoitetaan niin, etteivät
sulamisvedet lisää vesien ja maan muovikuormitusta. Sulamisvesien
suodattamisesta tulee huolehtia aiempaa paremmin ja mikromuovi tulee kerätä
talteen sekä puhdistamattoman jäte- ja huleveden pääsy erityisesti vesistöihin
tulee estää.
Ehdotamme, että Raision kaupunki selvittää keinot ja kustannukset vesistöjen
roskaantumisen ehkäisemiseksi ja mikromuovien pääsyn vähentämiseksi vesistöihin
lumen vastaanottopaikoilta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, miten lumen
sulamisvedet voidaan käsitellä aiempaa paremmin niin, että suurin osa
mikromuoveista saadaan talteen. Ehdotamme myös, että lumen kaataminen suoraan
vesistöihin kielletään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.
26.3.2018
Eija Erasvuo ja Raision Vihreä valtuustoryhmä
Saila Rintee Niko Toivonen
Pekka Heikkilä Kristiina Engström
Janne Laulumaa Maria Virko
Niina Äikäs”
Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.”
Kaupunginhallitus 16.4.2018 129 §
”– – Kaupunginhallitus lähettää – – valtuutettu Eija Erasvuon aloitteen koskien lumenkaatopaikkojen harkittua sijoittamista ja mikromuovien suodattamista osaksi vihreämpää ja turvallisempaa Raisiota teknisen keskuksen valmisteltavaksi – –”
Tekninen lautakunta 5.3.2019 33 §
”Kaupungininsinööri Mikko Kunttu 27.2.2019:
Valtuutettu Eija Erasvuo ja muut allekirjoittaneet ovat esittäneet aloitteen koskien mikromuovien suodattamista ja lumenkaatopaikkojen sijoittelua.
Mikromuovit ovat alle 5 mm kokoisia pitkäikäisiä muovi-/kumihiukkasia. Vedessä niiden pintaan voi kiinnittyä haitallisia kemikaaleja ja ne voivat itsessään sisältää lisäaineita kuten pehmentimiä. Mikromuovit kulkeutuvat hulevesien mukana pois katualueelta. Hulevesiä ei puhdisteta, jolloin mahdollinen muovikertymä saattaa päätyä hulevesien purkupaikan ympäristöön. Myös katualueilta kerätty lumi sisältää mikromuovia.
Tehokkain tapa ehkäistä mikromuovien mahdollisia ympäristöhaittoja on vähentää ylipäätään muovituotteiden käyttöä ja korvata niitä vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Rakennetussa ympäristössä mereen päätyvää kuormaa voidaan vähentää hulevesisuunnittelulla ja uusilla teknisillä ratkaisuilla. Liikenteen osalta tehokkaimpia keinoja ovat teiden puhdistus ja tiepölyn talteenotto (hiekoitushiekan poiston yhteydessä). Mikromuovien kulkeutumista vesistöihin pyritään estämään rajoittamalla päästölähteitä eli esimerkiksi yksityisautoilua vähentämällä. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen osuutta pyritään vastaavasti lisäämään. Hulevesien määrän vähentämiseksi tavoitteena on vettä läpäisevien pintojen määrän lisääminen imeyttämällä hulevesiä jo syntypaikoilla esimerkiksi painanteissa.
Raision kaupungin lumen läjityspaikka sijaitsee Kaislatiellä ja sinne ajetaan talven lumimäärästä riippuen noin 500 m³ katualueilta poistettua lunta vuosittain. Alue on toiminut lumen läjityspaikkana 5–10 vuotta. Alue on ainoastaan kaupungin sisäisessä käytössä. Lumen mukana kaatopaikalle kulkeutuu lumen joukossa oleva aines. Lumen läjityspaikalta valuvaa sulamisvettä ei puhdisteta, vaan se kulkeutuu ojia pitkin edelleen kohti purkupaikkaa eli tässä tapauksessa Raision lahtea. Lumikuormia ei kipata suoraan veteen. Raision tekninen keskus on kartoittanut vaihtoehtoisia paikkoja huonolla menestyksellä. Toistaiseksi Kaislatien läjityspaikka on paras vaihtoehto lumen läjittämiseen.
Mikromuovista aiheutuvien ympäristöhaittojen esiintyminen on suhteellisen uusi maailmanlaajuinen ongelma. Hulevesien puhdistamiseen ollaan vasta kansallisesti kehittämässä toimintatapoja esimerkiksi biosuodattamoja tai hulevesien viivyttämiseen pyrkiviä avoimia järjestelmiä. Ilmastonmuutoksen myötä äkilliset suuret sadevesimäärät tulevat yleistymään eikä nykyisten hulevesijärjestelmien suurentaminen putkikokoja suurentamalla ole taloudellisesti perusteltua. Hulevesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamoille vaatii putkikokojen sekä puhdistamojen kapasiteetin kasvattamista.
Parhaillaan on meneillään Smart & Clean -säätiön rahoittama hanke, jossa kehitetään uusia ratkaisuja hulevesien hallitsemiseksi. Projektin tulosten perusteella voidaan arvioida kustannuksia sekä vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi. Muovipartikkeleista ei vielä ole maailmalla niin tarkkaa tutkimustietoa, että selkeitä toimenpiteitä voitaisiin aloittaa. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto tekee mikromuoveihin liittyvää korkeatasoista tutkimusta ja tutkimuksen edistymistä seurataan. Tällä hetkellä tiedossa olevat ratkaisut eivät ole kustannustehokkaita. Raisiossa vesistökuormitus otetaan vakavasti. Hulevesijärjestelmän jatkeena olevien suurten ojien kunnostamisen yhteydessä ollaan rakentamassa mm. viivästysaltaita, joiden avulla kuormitusta saadaan vähennettyä.
Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte
Tekninen lautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.
Päätös Tuija Hyytiä ehdotti Niko Toivosen kannattamana, että asia jätetään pöydälle.
Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.”
Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte
Tekninen lautakunta antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen.
Päätös Niko Toivonen ehdotti Tuija Hyytiän ja Sari Suomisen kannattamana, että tekninen lautakunta edellyttää ympäristöystävällisemmän toimintamallin etsimistä ja kieltää aurauslumen kaatamisen vesistöihin.
Tekninen lautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen Niko Toivosen esittämällä lisäyksellä.
Tiedoksi |
|
Kaupunginhallitus |
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |