Kaupunginhallitus (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 10.09.2018/Pykälä 312

Asianro 645/00.04.01/2018

§ 312

Lausunto joukkoliikenteen runkolinjaston linjastoluonnoksista

 

 

Tekninen johtaja Antti Korte 5.9.2018:

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 16.5.2018 § 97 lähettää runkolinjaston linjastoluonnokset lausunnoille siten, että kirjalliset lausunnot ja mielipiteet pyydetään antamaan 31.8.2018 mennessä. Lausunnolle on annettu jatkoaikaa 28.9.2018 saakka. Lausuntopyyntö ja joukkoliikennelautakunnan käsittely ovat oheismateriaalina. Lausuntomateriaali kokonaisuudessaan on laaja, sisältäen kolme karttaa ja mm. yhdeksän erillistä selvitystä aiheeseen liittyen. Liitteenä olevassa joukkoliikennelautakunnan käsittelyssä on kuvattu laajemmin lausuntomateriaalin sisältöä. Lausuntomateriaali on löydettävissä kokonaisuudessaan osoitteesta: https://www.foli.fi/fi/runkolinjasto.

 

Raision kaupunginhallitus on käsitellyt runkolinjastoa kokouksessaan 13.8.2018 (§ 265), jolloin suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa seudullisesta joukkoliikennetoimistosta esitteli linjastoluonnoksia.

 

Joukkoliikennetoimisto on valmistellut kaupunkiseutua koskevaa joukkoliikenteen linjastouudistusta. Valmistelu perustuu Turun kaupunginhallituksen päätökseen 8.8.2016 § 298, jossa suunnittelulle on annettu reunaehtoja sekä aikataulutus. Päätöksen mukaan uudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2020.

 

Valmistelun mukaan uudistuksen keskeisenä tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa ihmisten jokapäiväistä liikkumista Turun seudulla. Linjastoa ja linjojen välistä hierarkiaa selkeytetään, ja linjoja suunnitellaan vastaamaan paremmin tulevia tarpeita. Uusi kehärunkolinja tuo paljon uusia nopeita ja helppoja matkavaihtoehtoja, kuitenkaan poistamatta nykyisiä toimivia yhteyksiä.

 

Uusi linjasto ja palveluajat vastaavat vuoden 2018 linjastoa paremmin ihmisten alati muuttuvaan liikkumistarpeeseen. Runkolinjoilla kyetään saavuttamaan seudun ydinalue helposti, joustavasti ja nopeasti. Linjaston vaikutusalueella asuville ihmisille runkolinjasto tarjoaa mahdollisuuden järjestää oma liikkuminen lähes täysin joukkoliikenteeseen tukeutuen.

 

Lausuntopyynnössä on erityisesti pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

 

1.       Kuinka näette linjastomuutoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?

2.       Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?

3.       Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?

4.       Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?

 

Raision lausunto liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta:

Yleistä:

 

Linjastouudistus perustuu Kauppatorin kautta kulkeviin runkolinjoihin sekä keskustan ulkopuolelle toteutettavaan kehärunkolinjaan. Täydentävän linjaston roolia selkeytetään perustuvaksi entistä enemmän syöttöyhteyksiin.

 

Kokonaisuutena tämä tarkoittaa raisiolaisillekin sitä, että mikäli matka alkaa tai päättyy runkolinjaston ulkopuolella, niin nykytilanteeseen verrattuna matkustaja joutuu tekemään ehkä nykyistä enemmän vaihtoja matkan aikana. Toisaalta vaihdoista huolimatta runkolinjaston kautta on mahdollisuus saavuttaa laajempia alueita Turun seudulla nykyistä nopeammin. Runkolinjaston läheisyydessä asuvien osalta joukkoliikenteen palvelutaso parantuu tihentyvän vuorotarjonnan vuoksi.

Esimerkiksi selvityksessä ”Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet” (https://www.foli.fi/sites/default/files/Ennusteet%20ja%20verkollinen%20tarkastelu%2009-05-2018_0.pdf) on tietoa mm. vaihtojen määristä ja siitä kuinka matka-ajat muuttuvat verrattuna nykytilanteeseen. Esim. Petäsmäen osalta voidaan havaita sivulla 21 olevasta kartasta, että muutamalla prosentilla matkustajista matka-aika kasvaa, ja muutamalla prosentilla nopeutuu. Valtaosalle muutos ei ole merkittävä nykyiseen matka-aikaan verrattuna.

 

Runkolinjastovaihtoehdoista VE1 ja VE2:

 

Runkolinjat 7A (Varissuo – Raisio) ja 6 (Lieto Naantali) muodostavat jatkossakin Raision joukkoliikenteen perustan. Nämä linjat on säilytetty molemmissa runkolinjaston vaihtoehdoissa samanlaisina. Raision läpi menevän joukkoliikenneakselin palvelutaso on jo nyt hyvä ja jatkosuunnittelussa sen toimivuus pitää varmistaa siten, että palvelutaso ei ainakaan laske. Nykyistä pysäkkiväliä ei tule kasvattaa, kun siirrytään runkolinjastoon. Kokonaisuutena pysäkkejä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon linjaston varrella olevan maankäytön kehittyminen, kuten Rajaniityn alue Raision ja Turun rajalla.

 

Kehärunkolinja 9B (Uittamo - Kupittaa – Mylly - Raisio) kulkee molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 samaa reittiä Raisiossa. Luonnoksissa päätepysäkki on Raision keskustassa. Runkolinjaa jatkamalla Vaisaaren kohdalle sen palvelun piiriin tulee päivittäin noin 2000 Raision kampusalueen opiskelijaa. Jatkamalla runkolinjaa edelleen Pernon telakan läheisyyteen, parannetaan merkittävästi telakan saavutettavuutta esimerkiksi Raision keskustasta, josta on muodostumassa yksi joukkoliikenteen solmukohdista.

 

Todennäköisesti linjasta 9B olisi merkittävästi hyötyä myös Runosmäen ja Ruskon suunnista tuleville opiskelijoille ja työntekijöille. Nämä edellä esitetyt linjan 9B päätepysäkin vaihtoehdot tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa siten, että tarkemmat reitit sekä niiden kustannukset selvitetään.

 

Kehärunkolinjalla 9A (Uittamo – Kupittaa - Artukainen / Satama) on vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 eroa päätepysäkin osalta. VE2:ssa päätepysäkki on Artukaisissa ja VE1:ssä päätepysäkki on Turun satamassa. Linja 9A ei kulje Raision alueella, mutta tultaessa Raisiosta runkolinjoilla 7A ja 6 Länsikeskuksen kohdalle muodostuu erittäin sujuva vaihtopaikka linjalle 9A. Raision näkökulmasta esitetty vaihtoehto VE1 sujuvoittaa merkittävästi liikkumista joukkoliikenteellä Raisiosta Turun satamaan ja sen läheisyydessä oleville työpaikka-alueille. Raisio pitää linjalla 9A VE1:tä parempana vaihtoehtona.

 

Runkolinjan 2 (Kohmo – Mylly / Länsinummi) osalta vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on eri päätepysäkki. VE2:ssa päätepysäkki on Kuninkojalla ja VE1:ssä päätepysäkki on Myllyssä, eli käytännössä kysymys on siitä, päätetäänkö linja nykyiselle päätepysäkille Kuninkojalla vai jatketaanko linja tulevaisuudessa Myllyyn.

 

Runkolinja 2 tulisi toteuttaa VE1:n mukaisena. Näin jatkossa Myllystä olisi suora runkolinjayhteys Turun keskustaan ja kehärunkolinjan 9B kautta suora yhteys Raision keskustaan. Myllyn ja Ikean alue on merkittävä työpaikka-alue, jonka tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä.

 

Nykyinen linjasto VE0:

 

Linjastovaihtoehto VE0 kuvaa nykyistä joukkoliikenteen linjastoa. Runkolinjastovaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on esitetty selkeyden vuoksi pääsääntöisesti vain runkolinjastotasoisena toteutettavat linjastot. VE0:n mukaan joukkoliikennettä on runsaasti myös runkolinjastojen ulkopuolella. Jatkosuunnittelussa tulee esittää selkeästi, miten runkolinjastoja täydentävä syöttöliikenne tulee palvelemaan Raision eri alueita. Esimerkiksi Naantali on tuonut toiveena esille, että nykyisistä linjoista 201 ja 203 iso osa ajettaisiin jo Naantalista pikatielle. Tämä tarkoittaisi sitä, että esim. Kaanaan joukkoliikenteen vuorotarjonta supistuisi merkittävästi. Mikäli näin tapahtuisi, niin jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon linjan 206 (Kauppatori – Raisio – Kaanaa) kehittäminen. Samoin linjan T220 (Ylioppilaskylä – Ihala – Raisio – Petäsmäki) palvelutaso pitää turvata.

 

Yhteenveto:

 

Lausuntopyynnössä on erityisesti pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

 

1.       Kuinka näette linjastomuutoksen vaikuttavan edustamanne tahon toimintaan?

 

Linjastomuutos kehittää ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa kokonaisuudessaan Raisiossa. Joukkoliikenteen kehittämisellä on positiivinen vaikutus Raision kaupunkiin ja raisiolaisiin.

 

2.       Mitä positiivisia ja negatiivisia muutoksia uudistus mielestänne tuo?

 

Raision ja Turun seudun saavutettavuus parantuu, mikä on positiivinen asia. Joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta tietyissä tilanteissa matkan aikana tehtävien vaihtojen määrä saattaa lisääntyä ja tämä voi tuntua tällöin negatiivisena vaikutuksena.

 

3.       Mitkä VE1:ssä esitetyistä parannuksista suhteessa VE2 tulisi toteuttaa? Miksi?

 

Linja 9B:n osalta Raisio esittää uusia pysäkkejä / päätepysäkkejä (Vaisaari, telakka). Linja 9A päätepysäkin tulisi olla Turun satamassa. Linja 2 päätepysäkki tulisi olla Myllyssä. Perustelut on esitetty edellä lausunnossa.

 

4.       Mitkä VE1:ssä esitetyt parannukset näette vähemmän tarpeellisina? Miksi?

 

Raision osalta VE1:ssä linjoille 9A ja 2 esitetyt parannukset ovat tarpeellisia. Perustelut on esitetty lausunnossa.

 

 

Oheismateriaali	10	Lausuntopyyntö runkolinjaston linjastoluonnoksista
	11	Tksjlk 16 5 2018 § 97 Runkolinjaston linjastoluonnosten lähettäminen lausunnoille

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Ari Korhonen

 

Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan lausunnon Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle koskien runkolinjaston linjastoluonnoksia.

 

 

 

Päätös                                           

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 

 

Tiedoksi

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta