RSS-linkki
Kokousasiat:https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://julkaisut.raisio.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginvaltuusto (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 03.09.2018/Pykälä 110
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2018-2021 | |
Äänestysluettelo 3.9.2018 § 110 |
Kaupunginhallitus |
§ 289 |
27.8.2018 |
|
Asianro 487/00.04.01/2018 |
§ 110
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2018 -2021
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 27.8.2018 289 §
”Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 2.7.2018:
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa vuosille 2012–2015 sovittiin kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamisesta. MAL-aiesopimuksen mukaan kunnat laativat ja hyväksyvät yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelma laadittiin kuntien yhteistyönä vuoden 2014 aikana, ja se nimettiin Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittiseksi ohjelmaksi. Raision kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman ohjeellisena 26.1.2015 § 6.
Uudessa Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa vuosille 2016–2019 on sovittu, että kunnat päivittävät ja hyväksyvät seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman vuosille 2018–2021. MAL-sopimuksen allekirjoittivat 9.6.2016 Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.
Ohjelmalla pyritään edistämään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä sekä tehostamaan maa- ja asuntopoliittisia toimenpiteitä rakennemallia sekä positiivista rakennemuutosta tukevalla tavalla. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun asemaa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa rakennemallityön mukaisesti. Asunto- ja maapoliittista ohjelmaa tullaan noudattamaan kunnissa ohjeellisena. Kunnilla voi olla seudullisen ohjelman lisäksi omia tarkempia ohjeistuksia.
Ohjelman päivitys
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma vuosille 2014–2017 on päivitetty vuosille 2018–2021 vähäisin muutoksin ja täsmennyksin. Tilastotiedot sekä muut taustatiedot on päivitetty ajan tasalle.
Ohjelman asunto- ja maapolitiikan tavoitteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakenne-malli 2035:n tavoitteisiin. Ohjelman tavoitteita on täsmennetty eräiden kuntien osalta. Mm. Raision osalta on asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaisia tavoitteita täsmennetty kuntakohtaisen toimenpide- ja kaavoitusohjelman mukaisiksi.
Laadullisten asuntotuotantotavoitteiden prosenttiosuuksia on päivitetty Naantalin, Paimion, Raision ja Turun osalta vuosille 2018–2025.
Maapolitiikka
Ohjelman asunto- ja maapolitiikan tavoitteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakenne-malli 2035:n tavoitteisiin.
Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään kolmen vuoden tarvetta vastaavasti, ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaamaan viiden vuoden tarpeita. Asemakaavareserviä ylläpidetään kolmen vuoden tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän.
Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta. Rakennemallissa esitetty vaiheistus otetaan huomioon maanhankinnoissa. Raakamaan hinnoittelun periaatteet pyritään jatkossa yhdenmukaistamaan. Tätä varten jatkossa toteutetaan seurantaa esittämällä kuntien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaan-hankinta-alueilla.
Maankäyttösopimus tehdään, jos asemakaavassa osoitetaan yksittäiselle maanomistajalle vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maankäyttösopimuksin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannukset sata-prosenttisesti. Vaihtoehtoisesti sopimuskorvauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Jos maanomistajia on useampia, kustannukset jaetaan saatavan hyödyn suhteessa.
Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä -ehdot ratkaistaan itsenäisesti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien markkinahintataso kohtuullisena. Tonttien hinnoittelua seurataan vuosittain esittämällä kuntien tonttikaupat hintoineen kartalla.
Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuintonteille määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös tapauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lunastamista rakentamiskäyttöön.
Suunnittelutarverakentaminen
Asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeen rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin keinoin. Asemakaavoitettaviksi ohjelmoidut alueet ovat suunnittelutarve-alueita. Niiden maankäyttöä ja rakentamista ohjataan pääasiassa asemakaavalla. Asema-kaavoitettavilla alueilla voidaan soveltaa myös suunnittelutarveharkintamenettelyä. Tällöin suunnittelutarveharkinnassa on suhtauduttava erityisen kriittisesti siihen, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla rakennuslupa voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ranta-alueilla toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista.
Asuntotuotanto
Asuntotuotannossa varaudutaan rakennemallin sekä kuntien omien yleiskaavojen tavoitteiden mukaisesti noin 31 000 asukkaan kasvuun ja noin 27 000 asunnon lisäykseen vuoteen 2025 mennessä. Seudun kasvu pyritään kohdentamaan rakennemallin mukaisesti voimakkaimmin ydinkaupunkialueelle. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella kasvu kohdistetaan pääasiassa rakennemallissa määriteltyihin taajamiin. Tavoitteena on eheä, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne.
Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan siten, että erilaisten hallintamuotojen ja talotyyppien tarjonta on riittävää eri puolilla kaupunkiseutua. Monipuolisuus huomioidaan sekä uusilla asuinalueilla että vanhoja asuinalueita täydennettäessä. Seudullisena tavoitteena hallintamuotojen osalta on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista 62 % on vapaarahoitteisia omistusasuntoja, 15 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 21 % muita vuokra-asuntoja ja 2 % asumisoikeusasuntoja.
Talotyyppien osalta tavoitteena on kasvattaa erityisesti kerrostalotuotannon määrää ydin-kaupunkialueella rakennemallin tavoitteiden toteuttamisen mahdollistamiseksi. Seudun uusista asunnoista 64 % on kerrostaloasuntoja, 16 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 20 % omakotiasuntoja. Raision uusista asunnoista ohjelman mukaan 60 % on kerrostaloasuntoja, 15 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 25 % omakotiasuntoja.
Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla.
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelman vuosille 2018–2021 periaatteet ja tavoitteet noudattavat Raision omaa asunto-ohjelmaa ja maapoliittista ohjelmaa.
Asian käsittelylle on saatu lisäaikaa 7.9.2018 saakka.
Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2018–2021 hyväksytään liitteen mukaisena ohjeellisena noudatettavaksi.
Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.
Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.”
Liitteet |
4 |
Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2018-2021 |
|
5 |
Äänestysluettelo 3.9.2018 § 110 |
Päätösehdotus Kaupunginhallitus
ehdottaa valtuustolle, että Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2018–2021 hyväksytään liitteen mukaisena ohjeellisena noudatettavaksi.
Päätös
Niko Toivonen ehdotti Pekka Heikkilän kannattamana, että päätösehdotuksen lisäksi päätökseen kirjataan seuraavaa:
"Lisäksi valtuusto päättää hyväksyä seuraavan linjauksen Raision asuinalueiden suunnittelulle:
Asuinympäristö
Rakentamisessa ja maankäytössä on huomioitava asukkaiden hyvinvointi. Siihen vaikuttavat muun muassa viheralueet ja lähiluonto (VL) sekä niiden saavutettavuus. Hyvinvointiin vaikuttavat myös melu, turvallisuus ja liikkuminen."
Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan äänestys, jossa pohjaehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Niko Toivosen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 jaa-ääntä, 27 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että Niko Toivosen ehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi.
Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen edellä mainituin täydennyksin.
Tiedoksi |
|
kaupunkiymparistotoimiala@turku.fi |
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |