Terveysvalvontajaosto (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 12.06.2018/Pykälä 26

Asianro 676/11.01.00.00/2018

§ 26

Lausunto Maatalousyhtymä Lähteenmäen ympäristölupahakemuksesta, Rusko

 

 

 

 

                                                          Terveystarkastaja Kirsi Puola 5.6.2018:

 

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Maatalousyhtymä Lähteenmäen ympäristölupahakemus. Aluehallintovirasto pyytää Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa hakemuksesta 29.6.2018 mennessä. Ruskon kunnan ja Naantalin ja Raision kaupunkien terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto.

 

Hakemus ja toiminta

Maatalousyhtymä Lähteenmäki hakee ympäristölupaa lypsykarjanavetan laajentamiseen ja siihen liittyvän omia syötteitä käyttävän biokaasulaitoksen rakentamiseen.

 

Toiminta sijaitsee Ruskon kunnassa kiinteistöllä 704-406-1-297 osoitteessa Lähteenmäentie 122. Lypsykarjanavetta sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Ruskon keskustasta lounaaseen Raisionjoen - Ruskonjoen vesistöalueella noin 100 metrin etäisyydellä joesta. Jokea ei enää käytetä raakavesilähteenä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

 

Lupaa haetaan 230 lypsylehmän ja 165 nuorkarjan eläinsuojalle, jossa eläimet sijoitetaan vanhaan navettaan, kylmäkasvattamoon, vasikkalaan ja laajennettavaan pihattoon. Samalla lypsylehmille rakennetaan noin 500 m²:n jaloittelutarha ympärivuotista ulkoilua varten. Vuonna 2011 myönnetyn ympäristöluvan mukainen määrä lypsylehmille on 150 ja nuorkarjalle + vasikoille 127.

 

Kaikki yli 6 kk vanhoja eläimiä laidunnetaan. Hiehoja (100 kpl) laidunnetaan noin kolmen kuukauden ajan niin, että valtaosa niistä on ympäri vuorokauden ulkona. Lehmiä laidunnetaan rajatummin, 3-5 tuntia päivässä kesäkuukausien ajan.

 

Lannan käsittelymenetelminä käytetään lietelantalaa (230 lypsylehmää, 45 hiehoa) ja kuivikepohjaa (100 vasikkaa ja 30 hiehoa). Lietesäiliö täytetään altapäin.

 

Lannan levitykseen käytettävissä olevien peltojen yhteisala on 247,3 ha.

 

Veden lähteenä toimii oma porakaivo ja sitä täydentää liittymä kunnan vesijohtoverkkoon. Tilalla on myös oma lähdekaivo.

 

Torjunta-aineet yms. vaaralliset kemikaalit varastoidaan koneverstaassa lukitussa kaapissa. Tilalla on katoksen alla polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 8 m³. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestimellä.

 

Biokaasulaitos

Pihattonavetan yhteyteen on tarkoitus rakentaa biokaasulaitos, jossa käytetään tilalta tulevaa lantaa ja rehujäämiä. Lietelantaa (sisältää myös pesuvedet noin 400 m3) käsitellään biokaasulaitoksessa vuodessa noin 6 700 t (m3), kuivikelantaa noin 1000 t/v (1 400 m³) sekä tilalla muodostuvia pilaantuneita ja ylivuoteisia rehueriä keskimäärin noin 80 t (100 m3) vuodessa. Käsittelyprosessi on täysin suljettu. Biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen prosessoidun mädätysjäännöksen määrä on enintään 8 200 t vuodessa, joka jaetaan separaattorilla sekä neste- että kuivajakeeksi. Separoitu kuiva-aine säilytetään kuivalantalassa ja nesteosa lietesäiliössä.

 

Laitoksen tuottama energia ja lämpö hyödynnetään tilalla. Biokaasuprosessi parantaa lannan lannoitusarvoa ja vähentää lannan levittämisestä aiheutuvia hajuhaittoja. Prosessoitu lanta levitetään pelloille. Biokaasulaitos toimii kaasumoottorilla, joka sijoitetaan palo- ja äänieristettyyn tilaan (konttiin).

 

Toiminnan päästöt ja niiden vähentäminen

Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Tilalla noudatetaan ympäristösitoumuksen ehtoja.

 

Hakemuksen mukaan toiminnan aiheuttamat hajuhaitat ovat varsin rajalliset. Itse eläintila ei paljonkaan haise (poistoilmakanavat ovat harjalla) ja kelluvalla katteella katettu lietesäiliö on sijoitettu niin, että säiliön ja naapurien välissä on pellon lisäksi yli 100 metriä tiheää metsää. Kelluvalla katteella katetut lietesäiliöt täytetään altapäin. Levityksen hajuhaitta ja ravinnepäästöt minimoidaan multaamalla liete.

 

Uudet lantalat (lietesäiliö ja kuivalantala) sekä biokaasulaitos rakennetaan kauemmas kaikista häiriintyvistä kohteista kuin nykyinen lietesäiliö. Biokaasuprosessin läpikäynyt liete on levityksessä merkittävästi hajuttomampaa kuin normaali liete.

 

Maitoauto käy kerran kahdessa päivässä. Täysrehun toimituksia tulee noin kerran kuukaudessa. Lietekuljetuksien määrä riippuu käytettävästä kuljetusvälineestä. Pidemmät matkat tehdään autokuljetuksina, joita on arviolta noin 100 kuormaa vuodessa. Lyhemmät matkat kuljetetaan lietevaunussa 200 - 300 kuormaa vuodessa. Teurasauto käy arviolta kerran viikossa. Karkea rehu ja mahdollinen olkikuivike säilytetään tilalla. Kuljetus pelloilta aiheuttaa oljen osalta 30 - 50 ja tuorerehun osalta 200 - 300 traktorikuormaa vuodessa.

 

Tilalla kuolleet eläimet (arvio 3 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle.

 

Alueen asemapiirros on esityslistan oheismateriaalina. Hakemusasiakirjat ovat luettavissa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

 

 

Oheismateriaali

1

Asemapiirros Lähteenmäki.pdf

 

 

Päätösehdotus                           Terveystarkastaja Kirsi Puola

 

Terveysvalvontajaosto antaa Maatalousyhtymä Lähteenmäen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia terveysvalvontaan. Terveysvalvonta pitää biokaasulaitoksen rakentamista hyvänä ratkaisuna. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. seuraavaa:

 

Lanta on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, ympäristölle eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta.

 

Lannan levitysalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen sijaintitiedot tulee selvittää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 30 - 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille.

 

Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, joka on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan väliaikaisesti asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, tulee välivarastointi ja säilytys järjestää hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä muutakaan vaaraa tai haittaa.

 

Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa pinta- tai pohjavedelle.

 

Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

 

 

 

Päätös                                           

Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 

 

 

 

 

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto