Tekninen lautakunta (1.6.2017 - 31.5.2021)
Pöytäkirja 13.11.2018/Pykälä 179

Asianro 983/00.01.02/2018

§ 179

Teknisen lautakunnan lausunto hyvinvointisuunnitelmasta 2017 - 2021

 

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunginhallitus 8.10.2018 359 §

 

”Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021

 

Sosiaalipalveluiden johtava asiantuntija Arja Iho:

 

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen

 

Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

 

(Terveydenhuoltolaki 1326/2010 § 11).

 

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa

 

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa on kunnan lakisääteinen velvollisuus. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

 

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.

 

Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa.

 

(Terveydenhuoltolaki 1326/2010 § 11)

 

Hyvinvointisuunnitelma

 

Laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2013-2016 hyväksyttiin valtuustossa 11.12. 2017 (§ 199). Hyvinvointikertomuksesta esiin nousseiden kehittämiskohteiden ja kaupungin hyväksytyn strategian mukaisten painopisteiden perusteella laadittiin valtuustokauden mittainen hyvinvointisuunnitelma monialaisena yhteistyönä. Suunnitelman laadintaan osallistui laajasti eri tahoja kaupungin eri sektoreilta ja lapsiperheiden järjestökentältä. Kokoontumisia oli yhteensä kuusi: 8.3., 16.4., 30.5., 22.8., 14.9. ja 28.9. Laadinnassa käytettiin apuna Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen erityissuunnittelijan työpanosta. Suunnitelma jakautuu kolmeen osaan: 1) kaupungin elinvoiman vahvistamiseen, 2) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja 3) aktiivisen ja tyydyttävän vapaa-ajan mahdollistamiseen. Kohta 2 on jaettu ikäkaariajattelun mukaisiin luokkiin. Kaikkiin tavoitteisiin on kirjattu keinojen ja resurssien ohella vastuutahot, mittarit ja toteutusaikataulu.

 

Hyvinvointisuunnitelman perusajatuksena on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia vahvistamalla ehkäiseviä palveluita. Jos tavoitteissa onnistutaan, saavutetaan lisääntyneen hyvinvoinnin lisäksi viihtyisämpi kaupunkiympäristö ja korjaavien kustannusten aleneminen.

 

Hyvinvointisuunnitelman rinnalla valmistellaan yksityiskohtaisempia ohjelmia erityistä huomiota vaativille tai laajoille väestöryhmille (ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma, kotouttamisohjelma, ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma).

 

Hyvinvointisuunnitelman laadintaan osallistuivat:

 

Juha Sandberg, sosiaali- ja terveyskeskus, sosiaali- ja terveysjohtaja

Arto Raassina, terveyspalvelut, johtava ylilääkäri

Päivi Kokkila, terveyskeskus, ylilääkäri

Hannele Elo-Kuru, perhepalvelut/lastensuojelu, johtava sosiaalityöntekijä

Jaana-Sofia Saarinen, terveyskeskus, ylihoitaja

Sari Tanninen, ikäihmisten palvelut, johtava hoitaja

Leena Lahti, sosiaalipalvelut, johtava sosiaalityöntekijä

Kimmo Rinne, työllisyyspalvelut, työllisyyspalvelujohtaja

Maiju Hämäläinen, perhepalvelut, vastaava perheohjaaja

Marja-Leena Borgman, lastensuojelu, vastaava sosiaalityöntekijä

Minna Lehtinen, perhepalvelut, palveluohjaaja

Mari Hämölä, tekninen keskus, rakennuttajainsinööri

Juha-Pekka Lehmus, sivistyskeskus, sivistysjohtaja

Janne Ahlqvist, perusopetus, yläkoulun rehtori

Sari Aaltonen, perusopetus, Friisilän alakoulun rehtori

Tuija Elomäki, perusopetus, koulupsykologi

Päivi Rantanen, varhaiskasvatus, varhaiskasvatusjohtaja

Tarja Äikäs (aiemmin Juha-Matti Sillanpää), päiväkodin johtaja

Tiina Salo, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelu johtaja

Reijo Hakorinta, nuoriso- ja liikuntapalvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelujohtaja

Jouko Lappi, nuorisopalvelut, nuorisosihteeri

Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt, hallinto- ja kehittämispäällikkö

Ville Santalahti (aiemmin Hanna Lohijoki), Vasso, erityissuunnittelija

Arja Iho, sosiaali- ja terveyspalvelut, johtava asiantuntija

 

Oheismateriaali                13      Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Ari Korhonen

 

Kaupunginhallitus päättää pyytää lautakunnilta lausunnot liitteen mukaisesta hyvinvointisuunnitelmasta.

 

Päätös                                            Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen: Lausunnot pyydetään 19.11.2018 mennessä.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti lisäys mukaan lukien.

 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 21.09.”

 

 

 

Tekninen johtaja Antti Korte ja hallintopäällikkö Anne Rantala 9.11.2018:

 

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus seurata asiakkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.

 

Kunnan on asetettava hyvinvointisuunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.

 

Hyvinvointisuunnitelmaa on lähdetty laatimaan kaupungin strategian pohjalta määrittelemällä tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, resurssit, mittarit ja aikataulut. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan esitetty toimenpiteiden vaatimia taloudellisia ja henkilöresursseja ja niiden jakautumista useiden esitettyjen vastuutahojen välillä.

 

Tälle suunnitelmalle on asetettu otsikossa aikaväli 2017–2021. Suunnitelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen missä aikataulussa esitettyjä toimenpiteitä tulisi tehdä. Aikataulut on määritelty siten, että toimenpiteillä on vain alkamisvuosi, mutta ei päättymisaikaa. Tämä saattaa johtua osaltaan siitä, että suurin osa esitetyistä toimenpiteistä on luonteeltaan lähinnä prosesseja.

 

Hyvinvointisuunnitelman kohdan 1. Elinvoimaa Raisioon tavoitteet sisältävät teknisen keskuksen ja konsernihallinnon osalta toimenpiteitä ja mittareita, jotka niille on asetettu jo kaupungin ja lautakuntien strategioissa. Näiden toimenpiteiden toteuttamista resursoidaan ja seurataan vuosittain talousarviossa, investointiohjelmassa, kaavoituskatsauksessa ja käyttösuunnitelmissa. Samoin kohdassa 1. Elinvoimaa Raisioon on vastuutettu osapuolia, jotka eivät ole olleet mukana työryhmätyöskentelyssä, kuten konsernihallinto, seurakunta ja luottamushenkilöt.

 

Hyvinvointisuunnitelmasta tulee poistaa kokonaan luku 1. Elinvoimaa Raisioon, koska siihen liittyvät tavoitteet ja mittarit on hyväksytty kyseisissä strategioissa ja niillä on vain hyvin ohut rajapinta terveydenhuoltolain hyvinvointisuunnitelmalle asettamiin tavoitteisiin nähden.

 

Esitettävien toimenpiteiden tulee olla linjassa niiden toteuttamiseen käytettävissä olevien määrärahojen kanssa, joten hyvinvointisuunnitelmassa ei tule esittää toteutettavina toimenpiteinä tehtäviä, joille ei ole rahoitusta, tai niiden edistäminen kuuluu jo ennalta jonkun muun strategian piiriin. Osaan toimenpiteistä otetaan kantaa mm. kaupungin strategiassa sekä kaavoituskatsauksessa ja resursoinnista päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Samoja toimenpiteitä ja mittareita ei ole ainakaan teknisen keskuksen osalta syytä sisällyttää hyvinvointisuunnitelmaan, varsinkin jos suunnitelmassa asetetaan uusia mittareita saman asian seurantaan.

 

Hyvinvointisuunnitelman tulisi rakentua kaupungin strategian sijaan eri väestöryhmien tarpeiden mukaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen ja kuntakohtaisten hyvinvointi- ja terveysosoittimien pohjalle.

 

Hyvinvointisuunnitelmasta puuttuu lain edellyttämän yhteistyön kuvaaminen kunnassa toimivien julkisten tahojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Samoin laki edellyttää, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijoina eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin kunnissa. Kaupungin sisältä konsernihallinto, eivätkä myöskään luottamushenkilöt ole olleet mukana laatimassa suunnitelmaa. Molempien edustamille tahoille on suunnitelmassa kuitenkin esitetty hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä vastuutehtäväksi ja seurattavaksi. Ruskon yhteistoiminta-alueen osalta edustus on puuttunut Ruskon tekniseltä toimelta sekä sivistystoimelta.

 

Kokonaisuutena kuntalaisen tutustumista hyvinvointisuunnitelmaan varmaan helpottaisi, jos suunnitelmassa olisi hieman avattu sen taustaa, tavoitteita ja tarkoitusta, eli miksi suunnitelma on laadittu ja mitä sen laatimisella tavoitellaan. Suunnitelman voisi tehdä myös raportin muotoon sisällysluetteloineen, jolloin sen luettavuus ja ymmärrettävyys kuntalaiselle varmaan helpottuisi. Nyt hyvinvointisuunnitelma on lähinnä toimenpidetaulukko mittareineen, jonka luonteva paikka olisi esim. em. raportin liitteenä.

 

 

Oheismateriaali

4

Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021

 

 

Päätösehdotus                           Tekninen johtaja Antti Korte

 

Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan hyvinvointisuunnitelmasta 2017–2021 että

 

-                hyvinvointisuunnitelman kohta 1 Elinvoimaa Raisioon tulee poistaa suunnitelmasta kokonaan, tai ainakin teknisen keskuksen toimenpiteiden ja mittareiden osalta kohdat 1.1, 1.2, ja1.3

 

-                hyvinvointisuunnitelmaan tulee lisätä toimenpiteiden vaatimat taloudelliset ja henkilöresurssit

 

-                hyvinvointisuunnitelman aikataulut tulee tarkentaa

 

-                hyvinvointisuunnitelmassa tulee huomioida yhteistyö kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa

 

-                hyvinvointisuunnitelmassa tulee huomioida Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eri toimialojen (Ruskon sivistys- ja tekninen toimi) välinen yhteistyö ja sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointi.

 

 

Päätös                                            Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 

 

 

 

 

Tiedoksi

Kaupunginhallitus